Vammaisfoorumi
Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Tarkennettu haku

Lausunto: Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma 30.11.2021

Takaisin Lausunnot -listaukseen

Lausunto: Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma 30.11.2021

Lausuntovastaus luonnoksesta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2021

Viite                    Lausuntopyyntö OPH-4461-2021

Vammaisfoorumi ry on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 200 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä.

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma on Vammaisfoorumi ry:n toimintaa ja sitä rahoitetaan Veikkausvaroilla, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen, STEA: n kautta.

Hilman tavoitteina on lisätä vammaisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä tietoa vammaisten oikeuksista, tarjottavista palveluista, tukitoimista ja mahdollisuuksista yhteiskunnan yhdenvertaiseen osallisuuteen. Vertaistuen tavoitteena on vahvistaa ihmisten voimavaroja ja vähentää eriarvoisuutta. Tavoitteena on myös lisätä vammaisten maahanmuuttajien ja heidän kanssaan töitä tekevien keskinäistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta.

Yleistä

Kiitämme Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua luonnoksesta 

Vastauksena kysymyksiinne esitämme seuraavaa:

Vammaisfoorumi ottaa kantaa perus- ja ihmisoikeuksien, erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 27/2016) näkökulmasta. 

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 27/2016) 10.5.2016. Yleissopimus on Suomessa lakina voimassa 10.6.2016 lähtien. Suomen valtion on sopimuspuolena toteutettava kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Yleissopimus takaa vammaiselle henkilölle oikeuden elää itsenäisesti osana yhteisöä. Peruspalveluiden tulee olla vammaisen henkilön saavutettavissa. Tarvittaessa tulee olla saatavilla myös yksilöllisiä erityispalveluita.

Yleissopimuksen 4.3 artiklan mukaisesti kaikissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa on neuvoteltava tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa sekä osallistettava heidät heitä edustavien järjestöjen kautta. Vammaisyleissopimusta valvova YK:n vammaiskomitea on antanut osallistamisvelvoitetta koskevan yleiskommentin (General Comment 7: Article 4.3 and 33.3: Participation with persons with disabilities in the implementation and monitoring of the Convention), jossa on tarkennettu sitä, mitä osallistamisvelvoitteen täysimääräinen toteutuminen sopimuspuolilta edellyttää.

Osallistamisvelvoite koskee nimenomaisesti lainsäädännön sekä yleissopimuksen laatimis- ja toimeenpanoprosessia, mutta ulottuu yhtä lailla kaikkeen muuhun vammaisia koskevaan päätöksentekoon. Artiklan määräysten toteutuminen edellyttää viranomaisilta oma-aloitteista aktiivisuutta vammaisten henkilöiden mukaan ottamiseksi eri prosesseihin. Osallistamisoikeuksien toteutumiseksi tulee varmistaa, että osallistamisprosessin esteettömyys ja saavutettavuus. Täysimääräinen ja tehokas osallistaminen sisältää vammaisten henkilöiden ottamisen mukaan paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin päätöksentekoelimiin.

Koulutusta koskevan 24 artiklan määräykset sekä artiklaa koskeva vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti on syytä huomioida koulutuksen sisältöä koskevassa valmistelussa.

Kommentit johdantoon

Luonnoksessa kerrotaan, että kotoutumiskoulutuksen näkökulmasta olennaista on alkukartoituksen osana usein tehtävä kielitaidon lähtötason arviointi, jossa selvitetään tarkemmin mm. henkilön luku- ja kirjoitustaitoa, suomen/ruotsin kielen kirjallista ja suullista osaamista sekä muita opiskeluvalmiuksia. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat maahanmuuttajat usein tarvitsevat erilaisia järjestelyjä, jotta osallistuminen kotoutumiskoulutukseen on yleensä mahdollista. Tämä olisi hyvä huomioida jo alkukartoitusta tehdessä; jotta kartoitettaisiin ne apuvälineet ja järjestelyt, joita henkilö tarvitsee, saadakseen parhaalla mahdollisella tavalla oppimisen hyödyn irti opetuksesta heti alusta lähtien.

Kotoutumiskoulutukseen tulisi sisältyä latinalaisten kirjaimiston osaamista vahvistavien opintojen lisäksi pistekirjoituksen tai viittomakielen opiskelua niille, jotka sitä vammansa takia tarvitsevat. Pistekirjoitus ja viittomakieli tuli nostaa suomen ja ruotsin kielen rinnalle, aina kun kielitaitoon ja sen opiskeluun viitataan.

Kommentit lukuun 1

Kotoutumiskoulutuksen tehtävät ja tavoitteet tulisi avata opiskelijalle hänelle ominaisinta tapaa käyttäen. Olisi annettava myös opiskelijalle mahdollisuus antaa palautetta, siitä miten koulutuksen arvoperusta on toteutunut koulutuksen aikana. Tässä kaikessa pitää huomioida tiedon ja tapojen saavutettavuus vammaisen opiskelijan kannalta.

Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen/ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Tässä pitäisi huomioida, että viittomakieli tai näkövammaisten henkilöiden kohdalla, pistekirjoitus, ovat ne, jotka muodostavat joko osittain tai kokonaan kielitaidon. Ehdotamme että suomen/ruotsin kielen rinnalle lisättäisiin luetteloon viittomakieli ja pistekirjoitus.

Yksilöllinen ohjaus on erittäin tärkeää vammaisen maahanmuuttajan kohdalla. Ohjausta tarvitaan riittävän ajoissa ja riittävissä määrin, jotta kokemus osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta toteutuu. Ohjauksessa tulisi huomioida opiskelulle tarpeellisten apuvälineiden sekä avustajan saaminen, saavutettavat oppimateriaalit- ja tekniikat.

Lausunnossa tunnustetaan työn ja ammatin tärkeys ihmisen identiteetille. Vammaisfoorumi ry haluaa muistuttaa vertaistuen merkitystä vammaisen maahanmuuttajan identiteetin rakentumisessa uudessa maassa. Tässä toivomme, että kotoutumiskoulutusta suunniteltaessa ja toteutettaessa, otetaan mukaan vammaisjärjestöt. Järjestöjen kautta vammaisilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada vertaistukea ja hyvinvointia. Tämä yhteistyö tukee ja lisää myös sosiaalista kotoutumista sekä osallisuutta yhteiskuntaan.

On kannatettavaa, että koulutuksessa käsitellään arvostavasti opiskelijoiden omia tapoja, perinteitä ja tottumuksia, ja niitä rohkaistaan säilyttämään Suomen lainsäädännön puitteissa. Tässä toivomme ohjausta esimerkkien/oppimateriaalien kautta, jotta tätä ei unohdettaisi kotoutumiskoulutuksessa ja sen toteutuksessa.

On kannatettavaa että, opetuksessa ja ohjauksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös muita kieliä. Se mitä tiedetään aikuisena uuden kielen opiskelusta, tulisi hyödyntää laajasti kotoutumiskoulutuksessa ja tässä tärkeää on, että opiskelija voi käyttää aiempaa kielitaitoa ja äidinkieltä osana uuden kielen oppimisessa. Äidinkielen kautta on mahdollisuus ymmärtää uuden kielen sanastoa ja kielioppia ja yleensä kielen toimintalogiikkaa. Opiskelijaa tulisi tukea siinä, miten hän yksilöllisesti oppii parhaiten, esim. mitä aistikanavia pitkin. Kotoutumiskoulutuksessa tulisi tiedostaa, että aikuinen opiskelija voi hyödyntää aiempia kokemuksiaan ja valita itselleen sopivan oppimistavan.

Kommentit lukuun 2

Toivomme että kun koulutuksen järjestäjä, opetussuunnitelmaa laatiessa, ottaa huomioon alueelliset ja valtakunnalliset vammaisjärjestöt. Monet järjestöt tekevät mielellään yhteistyötä erilaisissa rakenteissa ja tarjoavat koulutus- ohjaus- ja ryhmätoimintaa. Tätä yhteistyötä ja järjestöjen tarjoamia palveluita on hyödynnetty erittäin vähän. Vammaisten maahanmuuttajien Tukikeskus Hilman tarjoamia, ilmaisia, koulutuspalveluita on tarjottu kotoutumiskoulutusten tarjoajille, mutta mahdollisuutta on käytetty erittäin vähän. Toivomme että luonnoksessa otettaisiin tähän painokkaampi kanta.

Jotta kaikilla opiskelijoilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan, on huomioitava kaikessa esteettömyys ja saavutettavuus. Kannatettavaa on että sekä opiskelijoilla että alueellisilla toimijoilla olisi mahdollisuus antaa palautetta opetussuunnitelmasta ja sen laadinnasta.

Kommentit lukuun 3

Luonnoksessa todetaan seuraavasti: ”Menetelmät, työtavat ja muut pedagogiset ratkaisut tehdään opintopolulle ja ryhmälle tarkoituksenmukaisella tavalla.” Tässä kohtaa haluamme muistuttaa kohtuullisten mukautusten tekemistä osana kokonaisuutta. Kun mietitään työtapoja, menetelmiä ja muita pedagogisia ratkaisuja, on huomioitava vammaiset opiskelijat. Yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaan esim. koulutuksen järjestäjän on tehtävä kohtuulliset mukautuksiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksilöllisiä muutoksia ja järjestelyjä, joiden avulla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus käyttää jokaiselle ihmiselle kuuluvia oikeuksia muiden ihmisten tavoin. Näitä ovat mm. oppimateriaalien saanti ennakkoon, oppimateriaalit eri aistikanavien kautta, opetuksen siirtäminen esteellisestä tilasta esteettömään ja koe vastausajan pidentäminen. Käytännön toteutuksessa apua voi saada vammaisjärjestöiltä. Oppimisympäristöiden ja työtapojen on oltava kaikille saavutettavia ja esteettömiä.

On kannatettavaa, että erityisosaamista vaativia aiheita käsitellään yhteistyössä vierailevien asiantuntijoiden kanssa, esimerkiksi vammaiskysymyksiä. Vammaisjärjestöissä on laajaa ja laadukasta osaamista näiden asioiden käsittelyssä. Toivomme että vammaiskysymyksiä ja aiheen käsittelyä ei tehdä vain silloin, kun ryhmässä on vammaisia opiskelijoita, vaan tämä otettaisiin osana kaikille opiskelijoille suunnattua asiasisältöä.

Kommentit lukuun 4

Arvioinnissa tulee huomioida menetelmät, jotka huomioivat eri tavalla vammaiset opiskelijat. Arvioinnissa käytettyjen arviointoasteikkojen lisäksi olisi hyvä saada kuvailevaa arviointia, jossa huomioitaisiin kielellisen arvioinnin lisäksi kotoutuminen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.

Kommentit lukuun 5.2

Kaikessa kieli- ja viestintäosaamisessa tulisi huomioida kuulo- puhe- ja näkövammaiset opiskelijat ja tehdä tarvittavat toimet, jotta heidän käyttämät kielet ja kommunikointitavat otetaan huomioon kieli- ja viestintäosaamisen opetuksessa, kartuttamisessa ja arvioinnissa.

Kommentit lukuun 5.3

Kannatettavaa on, että tavoitteena on, että opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan rakennetta ja toimintaa sekä saa perustiedot voidakseen toimia aktiivisena ja tasa-arvoisena yhteiskunnan jäsenenä. Valitettavan moni vammainen maahanmuuttaja ei tiedä oikeuksistaan, jotta tuo edellä kuvaama jäsenyys toteutuisi. Tämä tietoisuus on tärkeää myös vammaisen maahanmuuttajan läheiselle, perheenjäsenille tai yhteisölle, jotta tosiasialliseen tasa-arvoon päästään. Vammaisjärjestöt tulisi ottaa mukaan kotoutumiskoulutuksen toteuttamiseen, kun kyse on aiheista kuten yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet vammaisten ihmisten näkökulmasta.

Kommentit lukuun 6

Sitä, että opiskelija saa henkilökohtaisesti suunniteltua ja toteutettua ohjausta ja neuvontaa, tukea oppimiseen ja opiskeluun sekä muuta tarvitsemaansa tukea koko koulutuksen ajan, ei voi tarpeeksi painottaa, kun kyseessä on vammainen opiskelija. Tuen on oltava osaavaa, tehokasta ja tultava riittävän ajoissa. Ohjauksen ja tuen antajan olisi hyvä kartoittaa omaa osaamista vammaisasioista, jotta tuki olisi laadukasta ja ajankohtaista. Uraohjausta antavilla henkilöillä tulisi olla tietoa ei pelkästään oman alueen työmarkkinatilanteesta, työ- ja harjoittelumahdollisuuksista sekä yrittäjyydestä, vaan tukimuodoista mitä vammainen henkilö voi saada työllistyäkseen tai hakeutuakseen koulutukseen.

Helsingissä 30.11.2021

VAMMAISFOORUMI RY

Sari Kokko                                                                  Pirkko Mahlamäki

puheenjohtaja                                              pääsihteeri

Lisätietoja: koordinaattori Karoliina Mäki, karoliina.maki@tukikeskushilma.fi, 050 300 2501

Siirry sisältöön