Toiminta

TOIMINTASUUNNITELMA 2021

  1. Vammaisfoorumin tarkoitus

Vammaisfoorumin tarkoituksena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa vammaisjärjestöjen yhteistyön avulla sekä edustaa Suomen vammaisjärjestöjä kansainvälisessä yhteistyössä ja kansallisen vammaispolitiikan muotoilussa. Vammaisfoorumin toiminnan keskeisinä arvoperusteina ovat vammaisten kansalaisten yhdenvertaisuus, oikeudet ja mahdollisuudet, itsenäinen elämä ja osallisuus.

  1. Yleistavoitteet

Vammaisfoorumi keskittyy lähivuosien vaikuttamistyössään seuraaviin tavoitteisiin ja toimintoihin:

  1. Vammaisten henkilöiden aseman ja oikeuksien turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.
  2. YK:n vammaissopimuksen toimeen­panoon vaikuttaminen aktiivisesti niin, että vammaisten ihmisten osallisuus toteutuu edistäen samalla kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteita.
  3. YK:n vammaissopimuksen toteutumisen seurantamenettelyn kehittäminen ja tiedon kokoaminen rinnakkaisraportointia varten.
  4. Yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden lisääminen rakennetussa ympäristössä, tiedonsaannissa, joukkoliikenteessä ja palveluissa.
  5. Vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän, arjesta selviytymisen ja asumisen kannalta tärkeiden palvelujen saatavuuden ja laadun seuraaminen ja edistäminen.
  6. Vammaisten henkilöiden koulutuksen, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen.
  1. Vuoden 2021 vaikuttamissuunnitelma

3.1 Vaikuttaminen kotimaiseen vammaispolitiikkaan

Keskeisimpiä vaikuttamistyön alueita vuonna 2021:

  • YK:n vammaissopimuksen toimeenpano
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen (SOTE)
  • Kattava sosiaaliturvan uudistus (SOTU)
  • Vammaislainsäädännön uudistus
  • Korona-ajan vaikutukset
  • Työelämäosallisuuden edistäminen

Vuonna 2021 teemana on yhteisen oikeuksienvalvonnan vahvistaminen sekä paikallisen vaikuttamisen tukeminen (vammaisneuvostot)

Vuonna 2021 kuntavaalien yhteydessä tehdään vaikuttamistyötä järjestöjen alueellisen yhteistyön tukemiseksi sekä korona-ajan vaikutusten vähentämiseksi vammaisten henkilöiden arjessa. Vammaisfoorumi vaikuttaa antamalla lausuntoja ja pitämällä yhteyttä valmistelijoihin ja päättäjiin. Vammaisfoorumin edustajat käyvät aktiivisesti myös eduskunnan valiokuntien kuultavana vammaisia henkilöitä koskevissa lainsäädäntöuudistuksissa.

YK:n vammaissopimus edellyttää vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen täysimääräistä osallistumista ja osallisuutta kaikessa vammaisia henkilöitä koskevassa päätöksenteossa. Tämä edellyttää ennakollista vaikuttamista. Vammaissopimuksen toteutumisen seurantaa tehdään myös osallistumalla maaraportointiin.

Vammaisfoorumilla on edustuksia lainsäädäntöä valmistelevissa työryhmissä ja toimeenpanoelimissä, joiden työ vaikuttaa suoraan vammaisten henkilöiden elämään. Vammaisfoorumi tarjoaa asiantuntemusta erilaisten ohjeistusten ja koulutusten sisältöjen tekemiseen.

När svenskan får mer synlighet i verksamheten kan samtidigt det nordiska samarbetet och kontakterna till nordiska samarbetsparter stärkas. För att främja rättigheterna av personer med funktionsnedsättning ur en bredare synvinkel tas också hänsyn till den svenskspråkiga minoritetens behov, detta främst i samarbete med bl.a. SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf.

Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto, työllisyysverkosto ja muut ryhmät ovat keskeisessä asemassa vaikuttamistoiminnan käytännön toteuttamisessa. Verkostojen työn kautta kootaan yhteen jäsenjärjestöjen näkemyksiä ja kannanottoja ajankohtaisista asioista, ja niiden pohjalta laaditaan lausuntoja ja kannanottoja vaikuttamistyöhön. Verkostojen kautta tiedotetaan jäsen­järjestöille vireillä olevista lainsäädäntöuudistuksista ja muista ajankohtaisista asioista.

Vammaisfoorumi on jäsenenä Vammaisjärjestöjen naisverkostossa. Vammaisfoorumi myös hallinnoi naisverkoston avustusten käyttöä.

Kevät- ja syyskokousten yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista.

3.2 Kansainvälinen yhteistyö – eurooppalainen ja pohjoismainen

Vammaisfoorumi tekee yhteistyötä Euroopan Vammaisfoorumin (EDF:n) kanssa. Yhteistyö EDF:n kanssa edellyttää tiivistä asioiden seuraamista.  Vammaisfoorumin edustajat osallistuvat EDF:n yleiskokoukseen. Vammaisfoorumi tukee suomalaisen vammaisliikkeen edustusta EDF:n hallituksessa ja komiteoissa.

Rådet för nordiskt samarbete om funktionshinder (Rådet). Handikappforum representerar de finländska handikapporganisationerna i Rådet. Rådet lyder under Nordiska ministerrådet för social- och hälsopolitik men har en rådgivande funktion för alla sektorer i Nordiska ministerrådet. Handikappforum är också medlem i Handikapporganisationernas Nordiska Råd (HNR), som är ett forum för handikapporganisationernas samarbetsorgan i de nordiska länderna. Båda samarbetsorganen stöder implementeringen och uppföljningen av FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning samtidigt som det fungerar som en samlande kraft för frågor som det är viktigt att ha en gemensam nordisk agenda inom EDF och EU-organ. Nordiskt samarbete stärker Handikappforums svenskspråkiga verksamhet.

3.3 Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus HILMA

Hilman tavoitteina on lisätä vammaisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä tietoa vammaisten oikeuksista, tarjottavista palveluista, tukitoimista ja mahdollisuuksista yhteiskunnan yhdenvertaiseen osallisuuteen. Vertaistuen tavoitteena on vahvistaa ihmisten voimavaroja ja vähentää eriarvoisuutta.

Tavoitteena on myös lisätä vammaisten maahanmuuttajien ja heidän kanssaan töitä tekevien keskinäistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Kohderyhmänä ovat vammaiset maahanmuuttajat, maahanmuuttajayhteisöt, vammaisten maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ja suuri yleisö.

Hilman toimintamuodot ovat yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, ryhmätoiminta, koulutuspalvelut, materiaalin tuottaminen ja levitys ja asiakasryhmien kehittämistarpeiden eteenpäin vieminen ja vaikuttaminen. Toimintaa tehdään monikanavaisesti; tapaamisilla, puhelimella, sähköisesti etäyhteyksillä (kotisivut, sähköposti, uutiskirjeet, Zoom, Teams ja Jitsi) ja sosiaalisten medioiden kautta (Facebook, Twitter, kotisivut).

Toiminta on valtakunnallista. Tukikeskuksessa työskentelee yksi palkattu vakituinen ja kokoaikainen koordinaattori sekä kaksi palveluneuvojaa.                             

Hilmalle on vuodeksi 2021 asetettu 7 tavoitetta:

  1. Lisätä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien ja heidän läheistensä tietoa vammaisten ihmisten palveluista ja oikeuksista Suomessa.
  2. Vahvistaa vammaisten maahanmuuttajien ja heidän läheistensä voimavaroja, jotta he pystyvät entistä paremmin huolehtimaan itsestään ja läheisistään.
  3. Lisätä tietoa vammaisten maahanmuuttajien tarpeista ja erityiskysymyksistä ja täten edistää vammaisten maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskuntaan.
  4. Tukea julkishallinnon, viranomaisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajia, jotta vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien erityistarpeet huomioidaan paremmin palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Keskinäisen ymmärryksen edistäminen.
  5. Pitää yllä ja edistää positiivista ja rakentavaa keskustelua vammaisten maahanmuuttajien asioista yhteiskunnassa.
  6. Edistää järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä vammaisia maahanmuuttajia koskevissa asioissa. (Hilma verkosto)
  7. Yhteistyön vahvistaminen julkisen sektorin kanssa Tulevaisuuden sote-keskuksissa.

Pitkäaikaisessa, yksilökohtaisessa neuvonnassa vuonna 2021 on vähintään 150 henkilöä. Lyhytkestoisessa, päivystysluonteisessa ohjauksessa vähintään 200 kontaktia, sisältäen vähintään 50 sellaista asiakasta, jotka eivät ole Hilman yksilökohtaisessa neuvonnassa. Ohjaus- ja neuvontapalveluita toteutetaan vammaisten maahanmuuttajien kanssa työskenteleville puhelimitse ja sähköpostitse. Tässä tavoitellaan vähintään 20 eri toimijaa.

Hilman ryhmätoiminta koostuu jo toiminnassa olevista ryhmistä kuten Hilma kahvit-ryhmästä ja naisten ryhmästä sekä uusista perustettavista ryhmistä. Uusia ryhmiä ovat vaikuttajaryhmä, joka koostuu 8-10 vammaisesta maahanmuuttajasta tai heidän läheisestään ja työllisyysryhmä, jonka tarkoituksena on keskittyä vammaisten maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen kysymyksiin. Vaikuttajaryhmä ottaa kantaa Hilmalle tulleisiin yleisiin kysymyksiin, jotka liittyvät kohderyhmään.

Hilma verkosto kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana. Tapaamisissa on ennakkoon sovittu teema ja paikalle kutsutaan teemaan sopivat alustajat/asiantuntijat. Tapaamisilla tiedotetaan oman organisaation toiminnasta ja annetaan palautetta Hilman toiminnasta. Hilma verkoston kokouspaikka on Iiris-keskus, Itäkeskuksessa ja tarvittaessa tapaamiseen voi osallistua etänä.

Järjestetään vähintään 6 koulutustilaisuutta erilaisille yhteisöille; opiskelijat, työyhteisöt, työryhmät ja verkostot.

Jatketaan kehitysvamma-asioista yhteistyötä kehitysvamma-alan asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyö kehittää monikielistä materiaalipakettia kehitysvammaisuudesta.

Pidetään yllä alkanutta yhteistyötä Uudenmaan Ely keskuksen kanssa, vammaisten kotoutumiskoulutusten kehittämisessä.

Vaikuttamistyö lausuntojen, kannanottojen ja verkostojen kautta; puheenvuorot, joissa tuodaan esille vammaisten maahanmuuttajien ajankohtaiset tarpeet liittyen esim. lakimuutoksiin ja ministeriöiden pyytämiin lausuntoihin. Hilma osallistuu selvitystyöhön/ottaa kantaa Sisäministeriön hankkeeseen perheenyhdistämisen edistämiseksi.

Yhteistyötä vahvistetaan julkisen sektorin kanssa Tulevaisuuden sotekeskushankkeissa niin, että ERVA aluekoordinaattoreiden kautta aloitetaan yhteistyö vähintään 5 hankkeen kanssa. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen tapahtumatorille osallistutaan vähintään 2 kertaa. Tapahtumatorit ovat tärkeä osa osallisuuden toteutumista Helsingissä sekä Tulevaisuuden sote-keskus – ja rakenneuudistushankkeita.

Viestinnässä vuonna 2021 tuodaan esille vammaisten maahanmuuttajien sanoittamia tarpeita, Hilman tietotaitoon pohjautuvia asioita, toimijoiden hyviä käytäntöjä ja positiivisia ratkaisuja ja asioita. Viestinnässä keskitytään myös tuomaan esille ajankohtaisia tutkimuksia ja muuta tietoa liittyen kohderyhmään; sekä vammaispuolesta että maahanmuutosta.

Uutiskirjeet lähetetään vähintään 100 tilaajalle, 6 kertaa vuodessa. Tehdään viikoittaiset Twitter postaukset ja Hilman Facebook päivitykset. Instagramin kautta tehdään julkaisuja. Kotisivujen ajankohtaiset -osio päivitetään tarvittaessa.

  1. Vammaisfoorumin voimavarat ja talous

Vammaisfoorumin tulot muodostuvat jäsenmaksuista. Suurimmat menoerät ovat hankekustannukset, henkilöstömenot ja EDF:n jäsenmaksu.

Vuodeksi 2021 haetaan STEAlta tukikeskus Hilmaa varten kohdennettua Ak 2-avustusta 170 598 euroa.