Vammaisfoorumi
Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Lausunto – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta sekä digitaalisen euron käyttöönotosta 19.9.202

Takaisin Lausunnot -listaukseen

Lausunto – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta sekä digitaalisen euron käyttöönotosta 19.9.202

Vammaisfoorumin lausunnot koskien valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta (U-kirjelmäluonnos) sekä digitaalisen euron käyttöönotosta 

Vammaisfoorumi pitää esityksiä pääosin hyvinä. On tärkeä selkeyttää käteisrahan asemaa nyky-yhteiskunnassa. Asetuksen pyrkimys nostaa käteistä käyttävien kuluttajien asemaa on kannatettava. 

Viimeisten vuosien aikana rahan saatavuuden ja käytettävyyden kanssa on ilmennyt joillain vammaisilla henkilöillä ongelmia. Monet näkövammaiset ja heikkonäköiset käyttävät ennemmin käteistä kuin maksukortteja tai muita sähköisiä välineitä. Syy tähän on, että monet käyttöpäätteet ovat esteellisiä. Painikkeettomat maksupäätteet ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. Tämä on lisännyt tarvetta käteisen käyttöön.

Myös kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla ilmenee digimaksamisen haasteita ja tarve käteisellä maksamisen vaihtoehdolle on välttämätöntä. Verkkopankkiatunnuksia ei useinkaan luovuteta tunnusten käyttöön apua tarvitsevalle vammaiselle henkilölle. Tätä perustellaan lainsäädännön vaatimuksella tunnusten henkilökohtaisuudesta. Luottolaitostoiminnasta annetun lain muutoksen vuonna 2017 tarkoituksena oli muun muassa helpottaa vammaisten henkilöiden verkkopankkitunnusten saamista. Lain perustelujen mukaan pankkien tulee hyväksyä avustajan käyttö peruspankkipalveluiden (kuten pankkitunnusten) käytössä kohtuullisena mukautuksena.  Silti esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden on hyvin vaikeaa saada verkkopankkitunnuksia. Kun maksaminen verkkopankkitunnuksilla on käytännössä mahdotonta, muiden maksutapojen, myös käteisen, merkitys korostuu.

Lisäksi edunvalvonnassa päämiehen käyttövarat voi olla toisinaan tarpeen toimittaa joko suoraan päämiehelle tai esimerkiksi hänestä huolehtivalle hoitohenkilökunnalle käteisenä, jos päämies ei pysty itse fyysisesti käymään pankissa tai pankkiautomaatilla. Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää kehittää maksamisen välineitä ja ratkaisuja, jotka olisivat myös toisen ihmisen apua esimerkiksi digitaalisten maksuvälineiden käyttöön tarvitsevien ihmisten saatavilla.

Asetusluonnoksessa digitaalisen euron käyttöönotosta on maininta jakeluun velvoitettujen toimijoiden tarjoamasta digitaalisten palveluiden käyttöavusta ja opastuksesta henkilöille, joilla on erityisiä tarpeita. Tällaiseksi henkilöiksi mainitaan esimerkiksi kuuluvan vammaiset, toiminnaltaan rajoittuneet, rajalliset digitaidot omaavat ja vanhukset. Olisi parempi käyttää termiä “vammainen henkilö” ja “toimintarajoitteiset henkilöt”. On kannatettavaa, että julkisen jakeluvelvollisen toimijan tulee tarjota palveluita ja opastusta myös kasvotusten.  

Asetuksessa mainitaan teknisten ominaisuuksien osalta, että “digitaalisen euron maksupalveluiden tarjoajat voivat tarjota asiakkailleen joko oman tai EKP:n kehittämän käyttöliittymän varmistaen, että tilit ovat nopeasti ja helposti käyttäjien saatavilla ja käytettävissä (28 artikla)”. Vammaisfoorumi huomauttaa, että kaikkien digivälineiden tulee olla esteettömiä ja saavutettavia ja niiden osalta onkin tehtävä huolellinen saavutettavuustestaus. Tätä olisi vielä syytä painottaa asetuksessa edes viittauksella esteettömyysdirektiivin velvoitteisiin. 

Asetusluonnos koskien U-kirjelmäluonnosta on myös pääosin hyvä. Kuten asetuksen luonnoksessa todetaan, on tärkeä taata, että käteistä on olemassa myös varautumistoimenpiteenä. Varautumiseen liittyvät näkökulmat ovat erityisen tärkeitä, kun kyse on haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä. Tämä kärjistyy yleensä kriisien yhteydessä. 

Vammaisfoorumi esittää kuitenkin muutamaa parannusehdotusta. 

Jotta kaikkien taloudellinen osallistuminen voidaan taata, on mahdolliset poikkeussäännöt “maantieteellisten erityisten syiden” vuoksi oltava suppeat, jotta pääsääntö käteisen saatavuuden ja käytettävyyden kohdalla toteutuisi myös harvaan asutuilla alueilla, joita Suomessa on paljon.  

Esityksessä viitataan kansalliseen toimivaltaiseen viranomaiseen, jonka vastuulla on arvioida, onko käteisen saatavuus kansalaisille riittävää ja tehokasta ja heikentävätkö käteisen vastaanottokiellot sen vastaanottamisen periaatetta. Vammaisfoorumi katsoo, että arviointi on tärkeää eri tavoin vammaisten henkilöiden näkökulmasta, jotta YK:n vammaisoikeussopimuksen 12.5 artiklan mukainen oikeus taloudellisten asioiden yhdenvertaiseen hoitamiseen toteutuu. 

Vammaisfoorumi pitää tärkeänä, että vastaavan viranomaisen arviointiin kuuluu sen selvittäminen, kuinka laaja käytäntö käteisestä rahasta kieltäytyminen on. Viranomaisen tulee myös aktiivisesti muistuttaa eri toimijoita käteismaksuvälineen asemasta. Lisäksi viranomaisella on oltava tosiasiallinen valmius puuttua tilanteisiin, joissa maksun vastaanottajat eivät noudata lainsäädäntöä. Artiklassa 14 mainitaan ainoastaan, että viranomaisen on tiedotettava oikeussuojakeinoista. Olisi kuitenkin tärkeä varmistaa myös oikeussuojakeinojen tosiasiallinen käytettävyys ja tehokkuus. 

Keskeistä asetuksen toteutuksen kannalta on, että kansallisesti vastaava viranomainen on aktiivinen tiedottamisessa ja seurannassa. Tämän mahdollistamiseksi on syytä ylläpitää tiivistä sidosryhmäyhteystyötä, jotta käteisen käyttöön liittyvät arjen haasteet tulisivat vastaavan viranomaisen tietoisuuteen. Vammaisfoorumi haluaakin muistuttaa YK-sopimuksen 4.3 artiklasta, jonka mukaan vammaisjärjestöjä tulee osallistaa tiiviisti laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja. 

Skip to content