Aluevaalit 2022 Hyvinvointialuevaalit pidetään su 23. tammikuuta 2022. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 12.1.- 18.1.2022 (ti-ke). Ulkomailla voi äänestää ennakkoon 12.-15.1.2022 (ke-la). Ilmoitus kotiäänestyksestä on jätettävä ti 11.1.2022 mennessä. Aluevaaleissa äänestetään terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta ja pelastustoimesta Suomi on jaettu 21 hyvinvointialueeseen (ks. tarkemmin alla). Vaalien jälkeen hyvinvointialueet vastaavat aikaisemmin kunnille kuuluneiden terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialuevaaleilla valitaan jäsenet ja varajäsenet aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot päättävät oman alueensa hyvinvointistrategiasta. Valtuustot myös asettavat muut alueelliset toimielimet. Hyvinvointistrategiassa määrätään terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä sekä palveluiden rahoituksesta. Siirtymäkauteen liittyvää valmistelevaa työtä tehdään hyvinvointialueilla parhaillaan. Valmistelua voi seurata hyvinvointialueiden omilta sivuilta. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja. Helsinki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen vaan vaalien jälkeen palveluiden tarjoamisesta vastaa edelleen Helsingin kaupunki. Helsingissä asuvat henkilöt eivät ole siksi äänioikeutettuja tai vaalikelpoisia aluevaaleissa. Vammaisasioiden erityistason osaaminen keskitettävä hyvinvointialueilla Erityistason osaamisen keskittäminen hyvinvointialueilla palvelisi vammaisia ihmisiä ja säästäisi sote-keskusten resursseja. Parhaimmillaan keskittäminen vähentäisi työtä perustasolla, nopeuttaisi päätöksentekoa ja vähentäisi oikaisuvaatimusten määrää. Erityistason osaamista edellyttäisi esimerkiksi vammaispalvelut ja niiden hankinnat, kuntoutuksen kokonaisuudet ja apuvälineet, asumispalveluiden hallinnolliset asiat ja asunnon muutostyöt sekä henkilökohtaisen budjetoinnin päätökset ja tuki. Keskittäminen voidaan toteuttaa alueilla eri tavoin riippuen väestörakenteesta ja sote-organisaatiosta. Vammaisfoorumi on laatinut rakennemuutoksen tueksi esityksen mm. vammaisasioiden osaamiskeskuksista: https://vammaisfoorumi.fi/vammaisasioiden-osaamiskeskus-13-12-2021/https://vammaisfoorumi.fi/tiivistelma-vammaisasioiden-osaamiskeskus-13-12-2021/https://vammaisfoorumi.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-kokonaisuudistus/ https://vammaisfoorumi.fi/sosiaali-ja-terveydenhuollon-kokonaisuudistus/ Materiaaleja voidaan hyödyntää vapaasti alueilla päätöksenteon tukena. Esteettömät ja saavutettavat vaalit taattava perustuslain ja YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen nojalla Vammaisfoorumi muistuttaa, että vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallisuus on toteutettava esteettömien ja saavutettavien vaalien kautta. Suomen perustuslaki takaa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vammaisille henkilöille. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus sekä perustuslaki takaavat vammaisille henkilöille yhtäläiset oikeudet yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Suomen kansalaisista vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan 2-15 %. Hyvinvointialuevaaleissa äänestysoikeus perustuu asumiseen hyvinvointialueilla (ks. tarkemmin alla). Vamman laatu ei rajoita äänioikeutta. Vammaiset henkilöt muodostavat suuren, mutta moninaisen ryhmän äänioikeutettuja. Monet vammaiset henkilöt tarvitsevat mukautuksia voidakseen käyttää äänioikeuttaan. Esteettömyyden ja saavutettavuuden tulee toteutua vaalipaikoilla sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä. Vaalipaikoilla on oltava mahdollisuus käyttää liikkumisen apuvälineitä sekä avustajia äänestyksen tukena. Äänestyspaikoille on voitava saapua opaskoiran tai avustajakoiran kanssa. Myös vaalivirkailijan apua tulee voida pyytää. Henkilöt, joilla on aistiyliherkkyyksiä asioivat helpoiten ärsykemaailmaltaan rauhallisissa ympäristöissä. Koti- ja laitosäänestysmahdollisuus on tärkeä monelle vammaiselle äänioikeutetulle koronaviruksen aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen jatkuessa. Näistä mahdollisuuksista on myös tiedotettava äänioikeutettuja. Osa vammaisista henkilöistä tarvitsee tukea äänestyspäätöksen teossa. Tuettu päätöksenteko ei koskaan tarkoita, että avustaja päättää vammaisen henkilön puolesta kenelle tämä antaa äänensä. Avustettu tai tuettu äänestys ei saa estää vaalisalaisuuden toteutumista. Saavutettava vaalimainonta ja tiedotus poliittisesta päätöksenteosta mahdollistaa vammaisten henkilöiden osallisuuden Vaaleista, aluevaltuustojen toiminnasta ja hyvinvointistrategian valmistelusta on tiedotettava saavutettavasti ja esteettömästi. Eri tavoin vammaisia äänioikeutettuja on hyvinvointialuevaaleissa satoja tuhansia. Siksi myös ehdokkaiden kannattaa vaalimainonnassaan panostaa saavutettavuuteen. Viranomaisen tiedotuksen on oltava saavutettavaa EU:n saavutettavuusdirektiivin ja Digipalvelulain nojalla. Hyvinvointistrategia koskee läheisesti vammaisia henkilöitä ja heidän lähipiiriään. Siksi strategian valmistelusta tiedottaminen saavutettavasti on ensiarvoisen tärkeää. Hyviä käytäntöjä saavutettavassa vaaliviestinnässä ja tiedottamisessa ovat esimerkiksi selkosuomeksi kirjoitetut tekstit, videoiden tekstitykset, riittävän kookkaat kirjasimet dokumenteissa, Internetsivujen saavutettavuustyökalut sekä ruudunlukijoiden huomioiminen kuvamateriaalien seliteteksteissä. Vammaisjärjestöjen tuottamat palvelut ja vammaisten henkilöiden arvokas kokemustieto hyötykäyttöön hyvinvointialueilla Vammaisfoorumin jäsenjärjestöt haluavat muistuttaa, että järjestökenttä tarjoaa alueellisesti tärkeitä matalan kynnyksen tukipalveluita sekä vammakohtaista asiantuntijuutta aluepäättäjien käyttöön. Siksi vammaisjärjestöjen rahoitus alueellisissa hyvinvointistrategioissa tulee turvata. Sosiaali- ja terveydenhuollon on osattava myös ohjata asiakkaita järjestöjen tuottamien palveluiden piiriin. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän lähipiirillään on arvokasta kokemustietoa sosiaali- ja terveyspalveluista. Tätä tietoa voidaan hyödyntää palveluiden suunnittelussa. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi alueen vammaisjärjestöjä ja vammaisia ihmisiä valmistelussa kuulemalla. Hyvinvointialueille perustetaan vaalien jälkeen vammaisneuvostot. Alueellisiin neuvostoihin tulee nimittää riittävästi henkilöitä, joilla itsellään on jokin vamma. Erilaiset vammaryhmät on hyvä huomioida nimityspäätöksissä. Tiedotteen alle on koottu tiiviissä muodossa tietoa vaaleista, esteettömästä äänestyksestä, avustetun ja tuetun äänestyksen mahdollisuuksista sekä linkkejä muihin materiaaleihin. Tekstin alta löytyvät myös Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen vaaliteesit ja linkit järjestöjen omille vaalisivuille. Teesejä päivitetään sitä mukaan, kun jäsenjärjestöt julkaisevat omia materiaalejaan. Vammaisfoorumi ry toivottaa äänestysintoa ja aktiivista vaalisesonkia 2022! Tietoa vaaleista tiiviisti ja linkkejä muihin materiaaleihin Äänestys aluevaaleissa Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat auki klo 09.00-20.00.Vaalipäiväksi osoitetun äänestyspaikan voi tarkistaa kotiin toimitetusta äänioikeusilmoituksesta ja/tai omista ilmoituksista Suomi.fi-sivustolta.Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomaillaEnnakkoäänestys kestää yhden viikon. Kotimaassa ennakkoäänestys alkaa ke 12.1.2022 ja päättyy ti 18.1.2022. Ulkomailla voi äänestää ennakkoon 12.-15.1.2022 (ke-la).Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi ennakkoäänestyspaikkaHelsingissä on kolme ennakkoäänestyspaikkaa, jotka palvelevat muiden hyvinvointialueiden asukkaitaEnnakkoäänestyspaikat voi tarkistaa esimerkiksi Vaalit.fi-sivustolta (linkki alla) Lisätietoa äänestämisestä vaalipäivänä Lisätietoa ennakkoäänestämisestä Ennakkoäänestyspaikat kotimaassa ja ulkomailla Esteettömät ja saavutettavat vaalit Mahdollisuus laitosäänestykseen järjestetään jokaisessa hyvinvointialueen laitoksessa yhtenä tai kahtena ennakkoäänestyspäivänä (päivät ilmoitetaan erikseen)Kotiäänestyksen tarpeesta on ilmoitettava Keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 11.1.2022 ennen kello 16.00.Äänestystilanteessa on sallittua käyttää avustajaaÄänestyspaikoilla voi käyttää opas- tai avustajakoiraa ja pyytää apua vaalivirkailijaltaAistiherkkyydet saattavat rajoittaa henkilön kykyä asioida julkisissa tiloissa, joissa on paljon ärsykkeitä kuten hälyä tai voimakkaita hajujaKehitysvammaista äänioikeutettua voi tukea äänestyspäätöksen teossaOikein suoritettu avustettu äänestys tai tuettu päätöksenteko eivät tarkoita vaalisalaisuuden tai henkilökohtaisen äänioikeuden periaatteiden rikkomistaJokaisen äänioikeutetun on saatava tietoa itselleen sopivilla tavoilla ja ymmärrettävässä muodossa Lisätietoa kotiäänestyksestä Lisätietoa laitosäänestyksestä Lisätietoja avustajan käytöstä äänestystilanteessa Kehitysvammaisten tukiliiton neuvot avustettuun ja tuettuun äänestykseen ja koti- ja laitosäänestykseen Invalidiliiton esteettömän äänestyspaikan tarkistuslista Käytännön ohjeita saavutettavaan poliittiseen viestintään Hyvinvointialueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskeinot Tietoa aluevaaleista eri kielillä Yleistietoa vaaleista ja äänioikeudesta Hyvinvointialuevaaleissa on 21 vaalipiiriäSuurin osa vaalipiireistä noudattelee maakuntarajojaUudenmaan erillisratkaisussa on neljä vaalipiiriäYhdessä Helsingin kaupungin kanssa Uusimaa jakautuu viiteen hyvinvointialueeseenHelsingissä ei järjestetä aluevaaleja, koska kaupunki vastaa vaalien jälkeen edelleen hyvinvointipalveluiden järjestämisestä alueellaanHelsingin asukkailla ei ole äänioikeutta tai oikeutta asettua ehdolle aluevaaleissaÄänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävä henkilö, joka on:Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion taikka Islannin tai Norjan kansalainen ja jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää; taimuun valtion kansalainen, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä ennen vaalipäivää; taiEU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa ja jolla on asuinpaikka kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja että hän on kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa Yleistietoa aluevaaleista Hyvinvointialueiden toimielimet vaalien jälkeen Hyvinvointialueiden nimet ja alueet Lisätietoa äänioikeudesta Muiden valtioiden kansalaisten oikeudet aluevaaleissa Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen aluevaaliteesit Vammaisfoorumilla on 28 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä 223 000 vammaista ihmistä ja heidän lähipiiriinsä kuuluvaa henkilöä. Alta löydät koonnin järjestöjen teeseistä aluevaaleissa 2022. Löydät myös linkit järjestöjen omille aluevaalisivuille. Järjestöjen omilta sivuilta löydät lisätietoja järjestöjen teeseistä ja ehdotuksista koskien hyvinvointipalveluiden järjestämistä. Kehitysvammaliitto ”Ehdokas, olet vastuunkantaja – älä unohda minua” Kaikilla on oikeus sote-keskuksista saataviin peruspalveluihinKehitys- ja puhevammaiset sekä autismikirjon henkilöt tarvitsevat läpi elämän palveluja arjessa selviytymiseen ja osallistumiseen. Heidän tarpeitaan ei saa unohtaa, kun hyvinvointialueita valmistellaan. Peruspalvelujen osaamista tulee kasvattaa ja kehittää.Erityispalvelut on turvattava jokaisella hyvinvointialueellaMonilla kehitys- ja puhevammaisilla sekä autismikirjon henkilöillä on tarpeita, joihin yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät vastaa. Tarvitaan vahvaa moniammatillista osaamista, jolla tuetaan ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia asua ja elää lähiyhteisöissä. Palvelujen jatkuvuus on turvattava siirtymävaiheessa.Kehitys- ja puhevammaiset sekä autismikirjon ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoitaHeidän osallisuutensa on turvattava tulevissa päätöksenteon ja hallinnon elimissä. Heidän tulee olla mukana työryhmissä, palvelujen suunnittelussa ja vammaisneuvostoissa.Työntekijöiden saatavuus tulee turvataOn arvioitava ja varmistettava riittävät henkilöstöresurssit ja osaaminen perus- ja erityispalveluita järjestettäessä. Koulutukseen ja työelämään pääsyä on joustavoitettava ja varattava resurssit täsmäkoulutukseen. Lisäksi koronapandemian aikana syntyneisiin palveluvajeisiin on vastattava lisäresursseilla.Saavutettavuus ja selkokieli on otettava huomioon viestinnässäHelppokäyttöisillä verkkopalveluilla ja selkokielisellä viestinnällä parannetaan ihmisten yhdenvertaisuutta. Kaikilla on oikeus saada tietoa ymmärrettävällä tavalla.Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyölle on luotava rakenteetAlueilla tulee hyödyntää järjestöjen osaamista ja alueille on nimettävä järjestökoordinaattori, joka vastaa yhteistyöstä järjestöjen kanssa.Monituottajamalli on turvattava palvelujen järjestämisessäHyvinvointialueilla on varmistettava myös pienten ja keskisuurten tuottajien mahdollisuudet tarjota palveluitaan. Palveluseteleitä ja henkilökohtaisia budjetteja on käytettävä nykyistä enemmän niin ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi kuin palveluntuottajien mahdollisuuksien parantamiseksi. Kehitysvammaliiton aluevaalisivut Epilepsialiitto Epilepsian hyvästä hoidosta ei saa tinkiä.Jokaisen epilepsiaa sairastavalla tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus saada hyvää hoitoa sovittujen hoitopolkujen mukaisesti ja elää tasa-arvoista, omannäköistä elämää.Vertaistuki on osa epilepsian hyvää hoitoa.Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa tulee huomioida järjestöjen tarjoama tuki. Epilepsialiiton aluevaalisivut Suomen Kuurosokeat ry Järjestöjen asiantuntijuus on huomioitava hyvinvointialueilla.Järjestöt ovat aina lähellä asiakkaitaan ja tuntevat yksilölliset tarpeet.Järjestöt mukaan rakentamaan yhdenvertaista hyvinvointialuetta!Yksilöllisiä kohtaamisia! Kehitysvammaisten Tukiliitto Kehitysvammaiset ja vastaavaa tukea tarvitsevat ihmiset perheineen on huomioitava palveluiden järjestämistavoissa ja hankinnassaVammaisten henkilöiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava hyvinvointialueillaJärjestöjen osaamista tulee hyödyntää ja kytkeä se osaksi hyvinvointialueiden palveluketjuja Tukiliiton aluevaalisivut Reumaliitto Yhdistysten toimintaedellytykset turvataanYhdistykset saavat rahoitusta toimintaansa ja tiloja käyttöönsä. Hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöavustamisen jatkumisesta ilman katkoksia osana hyvinvointialuestrategiaa. Hyvinvointialueilla tehdään yhteistyötä ja kuullaan yhdistyksiä toiminnan kehittämisessä. Hyvinvointialueilla ymmärretään yhdistysten tärkeys hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Päättäjät ja viranhaltijat tietävät alueensa yhdistysten toiminnasta kuten vertaistuesta, neuvonnasta sekä liikunta- ja harrastusryhmistä.Reuma- ja muiden tule-sairauksien hoitopolut ovat sujuviaHyvinvointialueilla on tärkeää varmistaa sairastaville sujuvat hoitopolut. Reumatologeja, reumahoitajia ja muita tule-ammattilaisia tulee olla riittävästi. Hoitosuunnitelman tekemiseen on hyvä panostaa ja luoda rakenteet sen toteutumiseksi käytännössä. Nopea hoitoon pääsy on tärkeää, jotta terveysongelmat eivät lisäänny. Kuntoutus tulee sitoa selkeäksi osaksi hoitopolkuja.Potilasjärjestöjen vertaistuen ja toiminnan pariin ohjaaminen pitää saada osaksi hoitopolkuja. Yhdistykset tarjoavat sairastuneille tukea ja toimintaa, jotka täydentävät terveydenhuollon palveluita. Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja toimintaan osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista. Vertaistukijoita järjestöissä on 260 000 ja ne työllistävät kymmeniä tuhansia alan ammattilaisia. (SOSTE). Pelkästään Reumaliitolla on 138 yhdistystä ympäri Suomea, joissa on jäseniä yhteensä 31 500. Reumaliiton aluevaalisivut Invalidiliitto ”Yhdenvertaista palvelua kaikille” Esteettömät palvelut turvattavaVammaisten ihmisten osallisuus taattavaJärjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytykset varmistettava Invalidiliiton aluevaalisivut Autismiliitto Tarpeita vastaavat palvelut on taattava autismikirjon ihmisille ja heidän perheilleenSote-ammattilaisten autismiosaamista on vahvistettavaAutismikirjon ja kehitysvammaisten ihmisten elämänmittaisten palveluiden halpuuttaminen on lopetettavaJärjestöt on otettava mukaan hyvinvointialueiden valmisteluun ja toimintaan Autismiliiton aluevaalisivut Näkövammaisten liitto ”Joustavia, ihmisen mittaisia palveluita.” Vammaispalvelut ovat näkövammaista ihmistä varten Riittävät ja omaan elämäntilanteeseen sopivat vammaispalvelut takaavat arjen sujumisen. Henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalveluiden on palveltava näkövammaisen arkea. Palveluiden on joustettava, ei ihmisen.Apuvälineet ja kuntoutus edistävät näkövammaisen itsenäisyyttäApuvälineitä ovat esim. puhuvat ja suurentavat laitteet, valkoinen keppi ja opaskoira. Apuvälineitä ja kuntoutusta pitää saada yksilöllisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaan.Palvelua on saatava muuallakin kuin netissäPalveluissa on voitava asioida aina myös puhelimitse ja tapaamalla henkilökohtaisesti. Hyvinvointialueen verkkopalveluiden on oltava näkövammaiselle saavutettavia ja helppokäyttöisiä. Näkövammaisten liiton aluevaalisivut Kuuloliitto Lisää resursseja kuulonkuntoutuksen palvelujen yhdenvertaisuuden takaamiseksiKuulovammaisten yksilöllisiin kuulon apuvälineisiin ja muihin sote-palveluihin panostaminen tuottaa hyvinvointia ja mahdollistaa itsenäisen elämän. Kun hyvinvointialueen asukkaat saavat yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia kuulonkuntoutuksen palveluja, pysyvät he pidempään toimintakykyisinä.Kuulonkuntoutuksen erityisosaaminen on säilytettävä sote-uudistuksessaVäestön ikääntymisen myötä kuulonkuntoutuksessa tarvittavien kuulonkuntoutuksen ammattilaisten määrä kasvaa. Laadukasta kuulonkuntoutusta ei ole ilman osaavia ammattilaisia. Suomessa audionomeja (audiologisen hoitotyön, kuulontutkimuksen ja -kuntoutuksen ammattilainen) ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Lisäksi kuulovammaisten puheterapiaan erikoistuneista puheterapeuteista on pulaa. Kuulovammaisten kuntoutusohjauksen resurssit vaihtelevat merkittävästi eri sairaanhoitopiireissä.Sote-keskuksiin matalan kynnyksen kuulonkuntoutuksen palveluja ikäkuuloisilleTulevien sote-keskusten tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tuottaa kokonaisvaltaisia palveluja. Erikoistason palveluja voidaan tuoda sote-keskuksiin mm. konsultaatioiden avulla. Uudistus mahdollistaa kuulonkuntoutuksen palvelurakenteen kehittämisen ja ikäkuuloisten kuulonkuntoutuksen palvelujen painopisteen siirtämisen vahvoihin sote-keskuksiin niillä alueilla, joissa se on väestön tarpeet huomioiden tarkoituksenmukaisinta. Tämä edellyttää audionomien osaamisen vahvempaa hyödyntämistä sote-keskuksissa. Kuulonkuntoutuksen lähipalvelut tukevat ikääntyneiden oikea-aikaista kuulonkuntoutuksen palveluihin ohjautumista sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja vahvistamista.Hyvinvointialueiden sote-palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus kuulovammaisille varmistettavaHyvinvointialueiden tulee tuottaa erilaisia sote-palveluja esteettömästi ja saavutettavasti sekä fyysisissä että digitaalisissa palveluissa. Esteettömyyden ja saavutettavuuden tulee kattaa hoitoon ja palveluun hakeutumisen, hoito- ja palvelutilanteen, ohjeistuksen ja neuvomisen. Sote-palveluista saavutettavasti viestiminen on viranomaisten vastuulla. Kuulovammaisten asiakkaiden osalta tulkkauspalvelut varmistavat toimivan kommunikaation sote-kohtaamisessa.Kuulovammaisten ja heitä edustavien järjestöjen osallisuus on varmistettava hyvinvointialueillaSuomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksista ja sen velvoitteet koskevat myös tulevia hyvinvointialueita. Vammaisten ihmisten osallistaminen palvelujen kehittämiseen tuottaa paremmin yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluja. Kuuloliiton aluevaalisivut FDUV Garantera tjänster på svenskaPersoner med intellektuell funktionsnedsättning och deras familjer måste garanteras tjänster på svenska i alla tvåspråkiga välfärdsområden.Satsa på samarbetsavtalenSamarbetsavtalen mellan de tvåspråkiga välfärdsområdena och Egentliga Finlands välfärdsområde har en central roll för att garantera tjänster på svenska. Då samarbetsavtal görs upp måste man beakta alla producenter och stödformer som finns att tillgå på svenska, inte bara de tjänster som välfärdsområdena själva producerar. Ta hand om personalenEn bra personalpolitik tryggar tillgången på arbetskraft i framtiden. Det förutsätter en konkurrenskraftig lön, bra handledning och kontinuerlig fortbildning till personalen.Utveckla tjänsternaForskning och utveckling av tjänster måste också fortgå inom de tvåspråkiga välfärdsområdena på svenska. För att bastjänsterna inom välfärdsområdena ska kunna utvecklas behövs kontinuerlig handledning och fortbildning till personalen. Det är ytterst viktigt att också den svenskspråkiga specialomsorgen utvecklas i samma takt som den finskspråkiga.Förbättra informationenVi behöver stärka informationsspridningen om den finlandssvenska servicen. Välfärdsområdena behöver få mer information om svenskspråkiga tjänster som erbjuds både inom den offentliga sektorn och den privata- och tredje sektorn för att kunna erbjuda en så bred servicepalett som möjligt.Trygga expertisenKris-, undersöknings- och rehabiliteringstjänster måste kunna erbjudas på svenska i framtiden, bäst centraliserat men rådgivning ska kunna erbjudas regionalt. FDUV:s valsidan Vammaisperheyhdistys Jaatinen Pirstaleisista palveluista kokonaisuuteen: Ensitiedon antamisen yhtenäinen toimintamalli otetaan käyttöön kansallisen lapsistrategian mukaisesti.Vammaisten lasten ja perheiden palvelusuunnitelman laatukriteerit otetaan käyttöön.Vammaisperheiden tosiasiallisia toimintamahdollisuuksia tuetaan.Vammaisten lasten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten täydennyskoulutus mahdollistetaan. Jaatisen aluevaalisivu Lihastautiliitto Monet lihastautia sairastavat ihmiset tarvitsevat jokapäiväisen hyvän ja yhdenvertaisen elämän mahdollistamiseksi toisiaan tukevia monialaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka nivoutuvat myös koulunkäynnin, opiskelun ja työllisyyden palveluihin. Lihastautien harvinaisuuden vuoksi lihastautia sairastavalle on ensiarvoisen tärkeää, että sote-rakenteiden ja prosessien uudistuessa palvelutarpeiden tunnistamiseen, palveluketjujen sujuvuuteen sekä moniammatilliseen yhteensovittamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Moniammatillisuuden osalta on tärkeää, että kaikki osa-alueet kuten sosiaalitoimi, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sivistystoimi, työllisyyspalvelut sekä tarvittaessa lihastautiliiton asiantuntemus toimivat yhdessä. Lihastautiliitolla on 50 vuoden kokemus lihastautia sairastavien ihmisten arjen tarpeista. On tärkeää, että tätä tietoa hyödynnetään sekä palvelujen kehittämisen että yksilöllisten palvelujen toteuttamisen apuna. Lihastautiliitto haluaa olla kehittämässä sote-uudistuksessa lihastautia sairastaville henkilöille parempia palveluita. Lihastautiliiton mielestä sote-uudistuksessa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: Yhdenvertaiset ja esteettömät lähipalvelut tukevat lihastautia sairastavan osallisuuttaUusien digipalveluiden tulee ollasaavutettavia ja niiden rinnalla tulee säilyttää tarpeenmukainen kasvokkain tapahtuva asiointi.Moniammatillinen toimintamalli auttaa lihastautia sairastavan tarpeiden tunnistamisessaLihastautia sairastavilla on usein terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, vammaispalveluiden, kuntouksen ja sairaanhoidon palvelujen tarpeita. Lihastautien harvinaisuudesta johtuen palvelujen, hoidon ja kuntoutuksen tarpeet jäävät usein tunnistamatta. Näihin haasteisiin voidaan vastata moniammatillisen toimintamallin avulla. Riittävät konsultaatioväylät erikoistasolle tukevat perustasolla toteutettavia sote-palveluita. Vastuun lihastautia sairastavan ihmisen palvelujen koordinoinnista tulisi olla nimetyllä vastuutyöntekijällä.Lihastautien aiheuttama kuntoutuksen tarve on elinikäinen ja vaatii erityisasiantuntemustaLihastautia sairastavia ihmisiä koskettaa lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, josta erityisesti fysioterapia, puheterapia, ammatillinen kuntoutus sekä sopeutumisvalmennus. Kuntoutuksella on suuri merkitys, koska lihastauteihin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, joten ainoa toimintakykyä ylläpitävä hoitomuoto on lääkinnällinen kuntoutus. Etenevissä lihastaudeissa kuntoutuksella voidaan hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. Katkeamaton lääkinnällinen kuntoutus tulee varmistaa myös uudistuvissa sote–rakenteissa.Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiotaRakenteiden muuttuessa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyön tulee olla sujuvaa eri ikäisten ihmisten hyvinvointi- ja terveystoiminnoissa (hyte). Monet lihastautia sairastavat lapset ja nuoret tarvitsevat erilaisia tukitoimia koulussa ja harrastuksissa. Työllisyyspalveluissa asiakkaan tueksi tulee saada myös Te-palvelut ja Kela. Järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyölle on luotava rakenteetAlueilla tulee hyödyntää järjestöjen osaamista. Lihastautiliiton asiantuntemuksen tulisi olla osa sote-palveluiden moniammatillista toimintamallia ja palveluketjuja. Harvinaissairauksien valtakunnallisen koordinoinnin merkitys korostuuLihastaudit ovat kaikki harvinaisia sairauksia, jonka vuoksi niitä sairastavien määrä on pieni suhteessa yleisiin sairausryhmiin. Kuitenkin kaikki harvinaissairauksia sairastavat yhdessä muodostavat merkittävän osan sote-palveluita käyttävistä ihmisistä. Harvinaistautien osaamiskeskukset tulee rakenteiden uudistuessakin säilyttää ja turvata niiden osaaminen.
