Takaisin Lausunnot -listaukseen Lausunto: Suomen määräaikaisraportti YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimukseen 22.6.2021 22.06.2021 Ulkoministeriökirjaamo.um (at) formin.fi Viite Lausuntopyyntö Suomen yhdistetty 24.-26. määräaikaisraportti YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta, PC0TQ341-11 Asia Lausuntovastaus Vammaisfoorumi ry on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Yleistä Vammaisfoorumi kiittää ulkoministeriötä mahdollisuudesta lausua 24.-26. yhdistetystä määräaikaisraportista YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Vastauksena esitämme seuraavaa: Vammaisfoorumi ottaa luonnokseen kantaa perus- ja ihmisoikeuksien, erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 27/2016) näkökulmasta. Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 27/2016). Yleissopimus on Suomessa lakina voimassa. Suomen valtion on sopimuspuolena toteutettava kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Suomea koskeva yhdistetty 24.-26. määräaikaisraportti huomioi vammaisten henkilöiden tilannetta. Kiitämme erityisesti Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman työn esilletuomisesta (212). Hilman kautta olemme saaneet tietoa ja kokemusta vammaisten maahanmuuttajien kohtaamista ongelmista palvelujärjestelmien katveessa: ongelmaksi on tunnistettu mm. suomen kielen opiskelun vaikeudet esteellisten kurssipaikkojen ja materiaalin suhteen. Hilma on siksi tuottanut mm. suomen kielen opiskelumateriaalia pistekirjoituksella sekä sosiaalialan sanastoa. Hilman työ on kuitenkin riippuvainen STEAn avustuksesta, joiden saamisesta ja määristä jatkosta on suurta epävarmuutta. Vammaisfoorumi esittää, että kansalaisjärjestöjen tekemä työ maahanmuuttajien kotoutumisen sekä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden parissa turvattaisiin jatkossakin. Vertaistuki on tärkeä tukimuoto ja se samalla luo myös työmahdollisuuksia vammaisille maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Asenneilmapiiri on edelleen kielteinen vammaisuutta kohtaan Asenteet vammaisuutta ja vammaisia henkilöitä kohtaan eivät ole kehittyneet niin myönteisesti kuin raportti esittää. Vaikka Eurobarometrissa onkin yhden mittarin osalta havaittavissa hienoista laskua, ei raportin antama kuva myönteisestä kehityksestä (40) ole nähtävissä vammaisten maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten vammaisten henkilöiden kohdalla. Kielteiset asenteet vammaisia kohtaan on tuotu esille monissa tutkimuksissa, ml. yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksissä, työelämää koskevissa barometreissa ja selvityksissä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on raportoinut vammaisiin henkilöihin kohdistuneen epäasiallisen käytöksen, ennakkoluulojen ja syrjinnän yleisyydestä. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Vammaisfoorumin jäsenilleen vuonna 2018 suorittamassa kyselyssä: yli puolet vastaajista koki asenneilmapiirin huonoksi ja peräti 64 % oli kokenut syrjintää jollain elämänalueella. Valtuutettu arvioi, että asenneilmapiiri on pitkälti syynä sille, että vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät toteudu riittävästi. Yhteiskunnassa on syrjintää, kiusaamista ja haluttomuutta muuttaa asioita vammaisten henkilöiden osallisuuden parantamiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus (2019, 35) Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun saamista syrjintään liittyvistä yhteydenotoista vammaisuuteen ja terveydentilaan perustuvien syrjintäyhteydenottojen määrä on muista syrjintäperusteista poiketen vuosittain kasvanut ja on hälyttävästi muihin syrjintäperusteisiin nähden suurempaa. Myös yhdenvertaisuuslautakunnan käsittelemissä tapauksissa syrjintäperusteena on useimmin vammaisuus ja etninen alkuperä. Syrjinnän kohdistuminen yksilöön useamman kuin yhden syrjintäperusteen vuoksi, kasautuva syrjintä, on vaikea tuoda esille, koska lainsäädäntö ei sitä tunnista. Lainsäädäntöä olisikin tarpeen kehittää tunnistamalla tämä ilmiö osaksi sitä syrjintää, jolta yksilöitä on tarpeen suojata. YK:n vammaissopimuksen johdantolauseessa p) tunnistetaan moniperusteinen syrjintä mm. etnisen alkuperän takia: ”sopimuspuolet ovat huolestuneita vaikeista olosuhteista, joita kohtaavat ne vammaiset henkilöt, joihin kohdistuu moninkertaista tai törkeää syrjintää rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisuuden, alkuperäkansaan kuulumisen, etnisen tai sosiaalisen alkuperän, varallisuuden, syntyperän, iän tai muun aseman perusteella.” Kielellisten oikeuksien toteutumisen tilanne vaatii huomiota Hilman kokemusten perusteella olemme huolestuneita kotoutumisvaiheen suomen kielen opetuksen piiriin pääsystä vammaisten maahanmuuttajien osalta. Hilman selvitys (2016) osoitti, kuinka merkittäviä esteitä suomen kielen opiskeluun pääsyssä edelleen on. Tilannetta on osittain saatu korjatuksi mm. pistekirjoituksella tuotettu suomen kielen oppimateriaali maahanmuuttajille on vain yksi esimerkki Hilman työn tuloksista. Samalla jäsenjärjestömme ovat tuoneet esille, kuinka vertaistoiminta vaikeutuu mm. tulkkauspalvelujen toimimattomuuden vuoksi. Myös kuuroilla viittomakielisillä on ollut erityisiä ongelmia. Vaikka suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asemaa onkin vahvistettu, vakavia ongelmia on edelleen erityisesti muiden kielten suhteen. Vammaisfoorumin tiedossa on tilanteita, joissa maahanmuuttaja ei ole pystynyt vamman tai terveydentilan takia osallistumaan kotoutumis- ja kielikurssille eikä tarvittavia mukautustoimia ole järjestetty. Esimerkiksi kielitaidon puute ja aiemmassa kotimaassa sodassa saadut alaraajojen ampumavammat eivät ole oikeuttaneet täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Vammaisten maahanmuuttajien kielellisten oikeuksien puute johtaa myös muita heikompaan sosiaaliturvaan yhteiskunnassamme. Vihapuhe ja väkivallan uhka ei ole vähentynyt Suomelle annetut komitean suositukset painottavat erityisesti vihapuheen vastaista työtä. Raportissa on kiitettävästi lueteltu hankkeita. Valitettavasti ilmiö ei ole vähentynyt ja etenkin sosiaalisessa mediassa siitä on tullut entistä yleisempää. Naiset ja erityisesti vähemmistöihin kuuluvat naiset saavat enemmän vihapuhetta osakseen kuin miehet. Naisiin kohdistuva vihapuhe on usein seksististä ja identiteettiin kohdistuvaa. Sukupuolittunutta vihapuhetta kokeneista 62 % on kokenut myös seksuaalista häirintää. Naisten riski kokea sekä seksuaalista häirintää että vihapuhetta on yli viisi kertaa suurempi kuin miehillä. Moneen vähemmistöryhmään kuuluminen altistaa moniperusteiselle vihapuheelle. Naisjärjestöjen keskusliiton Peking +25 kansalaisjärjestöraportin Tehdään tasa-arvo – Mikä on naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien tilanne Suomessa? (2019) mukaan vammaiset nuoret sekä vammaiset maahanmuuttajanuoret kokevat muita nuoria enemmän väkivaltaa ja sen uhkaa. Moninkertainen syrjintä kohdistuu vammaisiin maahanmuuttajataustaisiin ja etnisen taustan omaaviin naisiin ja tyttöihin. Oletettavasti se on tässä ryhmässä keskimääräistä piilotetumpaa. Tämän takia moninkertainen syrjintä ei näy tilastoissa, kuten esimerkiksi syrjintä tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai muu laiminlyönti tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Asia vaatisi selvityksen tekemistä. Helsingissä 22.06.2021 VAMMAISFOORUMI RY Sari Kokko Pirkko Mahlamäkipuheenjohtaja pääsihteeri Lisätietoja: pääsihteeri Pirkko Mahlamäki, pirkko.mahlamaki (at) vammaisfoorumi.fi, puh. 044 567 9077.
