Hallituksen esitys valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Lausunto on jätetty lausuntopyynnön mukaisesti sivustolle lausuntopalvelu.fi.

Taustaa

Tavoitteena on uudistaa valtion viranomaisten palveluaikaa koskeva sääntelyä siten, että viranomainen voisi joustavammin kohdentaa palveluaikaansa asiakastarpeiden mukaisesti. Aukiolon käsitteen sijasta siirryttäisiin valtion viranomaisten nykyisen toimintaympäristön edellyttämään käsitteistöön.  Uudistuksessa poistettaisiin niitä esteitä, joita nykyisestä aukiolo-sääntelystä aiheutuu palvelujen ja palveluverkkojen kehittämiselle.

1. Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisesta annetun lain 5 b §:ssä säädettäisiin viranomaisen palveluaikojen riittävästä tasosta ja valtioneuvoston asetuksella eräiden palveluiden vähimmäistasosta erilaisissa toimipaikoissa. Käykö valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annettuun lakiin ehdotetun 5 b §:n (riittävät palvelut) ja asetusluonnoksessa säädettyjen vähimmäispalveluaikojen suhde esityksestä selväksi?

Kyllä.

2. Miten ehdotettu sääntely soveltuu edustamaanne viranomaiseen tai hallinnonalaan? Johtaisiko esitys edustamanne viranomaisen tai hallinnonalan palveluaikojen välittömiin muutospaineisiin ja resurssien uudelleensuuntaamiseen?

Ei vastausta, koska Vammaisfoorumi ei ole laissa tarkoitettu viranomainen.

3. Tulisiko asetusehdotuksen mukaista toimipaikkaperusteista viranomaisjako tai eri ryhmiin kuuluvien toimipaikkojen vähimmäispalveluaikoja muuttaa? Miten ja millä perusteella?

Toimipaikkojen aukiolo on merkityksellistä useille vammaisille ihmisille. Se on esteettömyys- ja saavutettavuuskysymys. Lisäksi kysymys on vammaisten ihmisten tosiasiallisesta mahdollisuudesta asioida viranomaisissa tavalla, joka on heille esteettömin ja saavutettavin.

Yhteispalvelupisteet ovat paikallisesti vammaisille ihmisille merkityksellisiä neuvonnan ja ohjauksen takia. Sosiaalipalvelu- ja sosiaaliturvalainsäädäntö on luonteeltaan kovin pirstaleista ja oikean viranomaisen tavoittaminen syrjintäkysymyksissä voi olla vaikeaa. Lisäksi vammainen ihminen voi tarvita teknistä apua tai tukea valituksen tai kantelun laatimisessa, asiakirjan tulostamisessa tai lähettämisessä oikealle viranomaiselle. 

Digitaalinen asiointi ei ole mahdollista kaikille. Osa vammaisista ihmisistä jää digitaalisten palvelujen ja asioinnin ulkopuolelle muun muassa siksi, ettei heillä ole tarvittavia laitteita tai apuvälineitä tai taitoja käyttää kyseisiä palveluja. Tällöin vaihtoehtona tulee olla mahdollisuus asioida paikan päällä, puhelimitse tai esimerkiksi sähköpostin kautta.

On välttämätöntä, että viranomaisten aukioloajoista tiedotetaan saavutettavasti ja monikanavaisesti. Tiedon tulee olla saatavilla useilla eri tavoilla.

Yksittäisten vammaisten ihmisten kohdalla tulee tarvittaessa ottaa huomioon ja toteuttaa myös kohtuulliset mukautukset.

4. Ovatko edustamanne viranomaisen/hallinnonalan palveluaikojen muutospaineet niin mittavia, että viranomainen olisi syytä rajata asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle asetuksen 1 §:ssä? Onko erityislainsäädännössä hallinnonalaanne/edustamaanne viranomaista koskeva poikkeus aukiolosääntelystä?

Ei vastausta, koska Vammaisfoorumi ei ole laissa tarkoitettu viranomainen.

5. Miten riittävästä palveluajasta huolehdittaisiin, jos valtion palveluiden saatavuuden ja sijoittamisen perusteista annettua lakia ja lausunnolla olevia vähimmäispalveluaikoja ei noudatettaisi hallinnonalallanne/edustamassanne viranomaisessa?

Ei vastausta, koska Vammaisfoorumi ei ole laissa tarkoitettu viranomainen.

6. Mahdollistaisiko 5 b § edustamanne viranomaisen/hallinnonalan palvelutoiminnan kehittämisen?

Ei vastausta, koska Vammaisfoorumi ei ole laissa tarkoitettu viranomainen.

7. Ehdotuksessa vähimmäispalveluaikoja koskevaa sääntelyä ehdotetaan valtioneuvoston asetuksen tasolla säädettäväksi. Tällöin vähimmäispalveluajat olisivat joustavasti uudistettavissa toimintaympäristön muuttuessa ja palvelutoiminnan kehittyessä. Pidättekö tätä säädösteknistä ratkaisua hyvänä sillä edellytyksellä, että se täyttää perustuslain asettamat vaatimukset?

Sääntelytapana asetus on joustavampi.

Vammaisfoorumi huomauttaa, että paikan päällä, puhelimitse tai esimerkiksi sähköpostitse asiointi on monille vammaisille ihmisille esteettömin ja saavutettavin asiointitapa.

On huomattava, että vammaisuus on yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehtyjen syrjintäilmoitusten määrien valossa eräs suurimmista asiakasryhmistä. Lainsäädännön kautta on perusteltua varmistaa, että vammaiset ihmiset saavat yhteyden viranomaisiin esteettömästi ja saavutettavasti.

8. Muuta

Vammaisfoorumi ry on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä.

Koska Vammaisfoorumi on järjestö eikä viranomainen, se on vastannut vain osaan lausuntopyynnön kysymyksistä.

Vammaisfoorumi muistuttaa YK:n vammaissopimuksen merkityksestä. Sopimus on voimassa laintasoisena. Huomioon otettavia artikloja ovat etenkin 3 artikla yleiset periaatteet ja 9 artikla esteettömyys.

YK:n vammaissopimuksen yleisiä periaatteita ovat muun muassa 3 artiklan kohta e) mahdollisuuksien            yhdenvertaisuus ja f-kohdan esteettömyys ja saavutettavuus.

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta käsittelevässä 9 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille                 henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen,                       tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin,                     sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että         maaseutualueilla.