Lausunto – Sähköiset ajoneuvot

Määräysluonnos: Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen, nelipyörien, kevyiden sähköajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä kevyiden automaattisten tavarankuljettimien rakenne ja varusteet

Lausuntokierroksella olevassa määräysluonnoksessa esitellään sähköajoneuvoja koskevia sääntöjä. Määräysluonnoksen myötä on tarkoitus luoda uusi sääntely kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen, nelipyörien, kevyiden sähköajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä kevyiden automaattisten tavarankuljettimien rakenteille ja varusteille.

Vammaisfoorumi on tutustunut määräysluonnokseen ja nostaa ohessa esiin vammaisten ihmisten kannalta keskeisiä asioita. Asialla on huomattava merkitys vammaisten ihmisten turvalliseen liikkumiseen jalkakäytävillä, kevyenliikenteen väylillä ja muissa jalankulkuympäristöissä.

Vammaisfoorumi on 27 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 220 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä.

Vammaisfoorumi huomauttaa, että lausuntopyyntö olisi tullut lähettää myös vammaisjärjestöille. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (artiklan 4 kohta 3). Koska lausuntopyyntöä ei ole toimitettu vammaisjärjestöille, Vammaisfoorumikin sai tiedon määräysluonnoksesta ja lausuntokierroksesta vasta 1.6.2023 mikroliikkumisen verkostossa. Tämän vuoksi Vammaisfoorumilla ei ole ollut edellytyksiä paneutua määräysluonnoksen yksityiskohtiin. Lausunto keskittyy periaatteellisiin kysymyksiin, jotka koskevat esityksen vammaisvaikutusten arvioinnin puutteita.

Periaatteellisella tasolla reagoimme esitykseen, koska kyseessä on säätely, johon vammaisjärjestöjä olisi tullut osalistaa varhaisessa vaiheessa YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 2016.  Artikla 4 kohta I, 3. määritellään, että ”Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.”

Määräysluonnoksessa ei ole tehty vammaisvaikutusten arviointia eikä otettu huomioon YK:n vammaissopimuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta käsittelevää artiklaa 9, kohta 1, jonka mukaan valtion on huomioitava esteettömyys, jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, ja jotta vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön.

Jalkakäytävä on jalankulkijoille tarkoitettu ajoradasta erillinen rakenne tieliikennelainsäädännön 2§:n kohdan 9 mukaisesti. Tieliikennelain 2 § kohdassa 3 jalankulkijalla tarkoitetaan jalan, suksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin, jalankulkua avustavan tai korvaavan liikkumisvälineen tai vastaavan laitteen käyttäjää taikka polkupyörän tai mopon taluttajaa. Tieliikennelain mukaan jalankulkua ei saa estää sille tarkoitetuilla paikoilla kuten jalkakäytävällä, kävelykaduilla ja pihakaduilla.

Määräysluonnoksen esityksessä esitetään muun muassa, että sähköajoneuvot liikkuisivat jalkakäytävällä. Niiden nopeus voisi olla 6–15 kilometriä tunnissa. Tämä on huomattavasti nopeampi kuin keskivertojalankulkijan kävelynopeus.

Lisäksi esitetään, että sähköajoneuvoilla olisi varoitusääni, joka olisi sama kuin autojen peruutusääni. Osalle vammaisista ihmisistä, kuten näkövammaisille ja kuulonäkövammaisille, sähköajoneuvon havaitseminen on mahdotonta. Näin ollen sen varominen on myös vaikeaa. On myös ongelmallista käyttää varoitusäänenä autojen peruutusääntä, joka assosioituu aivan eri asiaan. Äänenvoimakkuuden olisi lisäksi oltava sellainen, että sen voi varmuudella huomata. Kuulovammaisille ja kuulonäkövammaisille äänimerkin havaitseminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

Jalkakäytävä ja muu kevyenliikenteen väylä on tarkoitettu jalankulkijalle turvalliseksi paikaksi liikkua. Esitettävä sääntelymuutos muuttaisi valtavasti jalkakäytävän käyttötarkoitusta.

Itseajavien autojen kehittelyyn liittyen on ilmennyt, ettei AI-tekniikka osaa hahmottaa esimerkiksi pyörätuolia käyttävää ihmistä, eli tunnistaa, onko kyseessä jokin, jota on syytä varoa/väistää. Testien yhteydessä on havaittu, että AI-tekniikka ei väistä pyörätuolin käyttäjää. On tärkeä nähdä näiden ongelmien yhteys myös määräysluonnoksessa esitettävään sääntelyyn.

Esitetyt muutokset ovat jalkakäytävän käyttöön liittyen merkittäviä. Vammaisfoorumi kysyy, onko tämä yhtenevä tieliikennelain säännösten kanssa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että jalkakäytävä ja muu kevyenliikenteen väylä on tarkoitettu jalankulkijoille. Näin on säädetty myös tieliikennelaissa. Jalkakäytävän ja muun kevyenliikenteen väylän tulee olla jatkossakin turvallinen sekä vammaisille että vammattomille ihmisille.

Vammaisfoorumi suhtautuu epäilevästi esitykseen Määräysluonnos Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen, nelipyörien, kevyiden sähköajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä kevyiden automaattisten tavarankuljettimien rakenne ja varusteet.

YK:n vammaissopimuksen mukaisesti Vammaisfoorumi vaatii, että Traficom kutsuu vammaisjärjestöt keskustelemaan esityksestä.