Vammaisfoorumin avoinna olevan kyselyn tuloksista väliaikaista tietoa: Palvelut ovat heikentyneet hyvinvointialueilla

Vammaisfoorumi avasi kyselyn hyvinvointialueilla ilmenneistä ongelmista ja palveluiden heikennyksistä joulukuussa 2023. Kysely on edelleen avoin ja siihen tulee uusia vastauksia tasaisesti. Suomenkielisen kyselyn lisäksi on ollut avoinna sama kysely ruotsiksi huhtikuusta 2024 alkaen. Tässä yhteenvedossa tarkastellaan vastauksia 30.4.2024 asti.

Vastaajia pyydettiin kuvaamaan kohtaamiaan haasteita antamalla avovastaus kysymykseen: Mikä ongelma tai heikennys on kyseessä? Kysely on suunnattu vammaisille henkilöille, järjestöjen työntekijöille ja luottamushenkilöille. Siihen voivat vastata myös viranhaltijat ja poliittiset päättäjät. Eniten vastauksia saatiin vammaisilta itseltään tai heidän omaisiltaan, mutta myös alalla työskentelevät ovat kyselyyn kirjanneet huomioitaan.

Avovastauksia tarkastelujaksolla on yhteensä 600, joista analysoitiin 570. Vastaaja pystyi valitsemaan useita hyvinvointialueita, jos tiesi kuvaamansa ongelman koskettavan useita alueita. Monessa vastauksessa myös kuvattiin useita eri asioita ja erillisiä mainintoja kertyi yhteensä 1137. Vastauksia käsiteltiin teemoittelemalla vastauksia. Aineistoista nousi esiin seuraavia kokonaisuuksia:

Vammaispalveluita koskevat ongelmat ja heikennykset

Vammaispalveluista mainittiin kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, asumispalvelut, omaishoidon tuki, päivätoiminta (sisältäen lasten aamu- ja iltapäivähoidon) työtoiminta sekä asunnon muutostyöt. Eniten mainintoja annettiin liittyen kuljetuspalveluihin (140), joiden järjestämisessä monilla alueilla koettiin suuria muutoksia hyvinvointialueille siirtymisen myötä. Palveluiden osalta sekä palveluiden saamiseen liittyvät muutokset (kriteerien tiukentuminen) että palveluiden järjestämiseen liittyvät asiat huolettivat vastaajia. Kuljetuspalveluiden ja henkilökohtaisen avun osalta oltiin erityisen tyytymättömiä palveluiden järjestämisen tapaan. Asumispalveluiden ja omaishoidon tuen osalta tyytymättömyyttä herättivät enemmän kriteerien tiukentuminen ja riittämättömät palvelut.

”Kuntien käytäntöjä on yhtenäistetty huonompaan suuntaan, eli yleensä vähimmäismääriin ja tiukempiin kriteereihin. Lisäksi asiat viedään tiimiin, joten jos tarvitsisi nopeasti päätöksen, sitä ei saa.”

Terveyspalvelut, kuntoutus ja apuvälineet

Terveyspalvelut herättivät paljon huolta, erityisesti perustason palveluiden osalta (65 mainintaa). Vastaajilla oli tunne, että lääkäriaikaa ei saa ja yhteydenottaminen omaan terveyskeskukseen oli haastavaa. Erityissairaanhoidon osalta huolena olivat pitkät jonot ja palveluiden supistaminen. Merkittävänä haasteena koettiin myös hoitovastuun siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, jossa henkilöstöllä ei aina ole riittävää osaamista vammoista tai sairauksista. Nämä haasteet näkyivät erityisesti kuntoutussuunnitelmien osalta, joiden laatiminen jää liiaksi asiakkaan harteille ja osin kuntoutus jää saamatta puutteellisesti kirjoitetun suunnitelman johdosta. Kuntoutuksen ja apuvälineiden osalta myöntämisen kriteerien kiristäminen ja suositusten noudattamatta jättäminen huolestuttivat. Apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden osalta tyytymättömyyttä aiheuttivat myös välineiden saamiseen liittyvät haasteet.

Rakennemuutokseen liittyvät haasteet

Vastauksissa tuli paljon esiin ison rakennemuutokset mukanaan tuomat ongelmat ja puutteet (184 mainintaa).  Tähän teemaan sisältyivät vastaukset, jotka koskivat organisaatiorakenteita ja byrokratian lisääntymistä, työntekijöiden tavoittamista, tiedottamista, ohjausta ja neuvontaa sekä palveluiden saavutettavuutta (fyysisen ympäristön esteettömyys ja digitaalisuus).

Merkittävänä heikennyksenä koettiin se, että organisaatiorakenteiden muuttumisen jälkeen työntekijöiden keskinäinen työn- ja vastuunjako oli muuttunut epäselväksi, eikä muutoksesta ole viestitty riittävästi. Konkreettisimmin tämä näkyi siinä, että työntekijöiden yhteystietoja ei löytynyt tai työntekijää ei saanut kiinni. Erityisen huolestuttavana havaintona voidaan pitää sitä, että palveluiden saavutettavuus mainittiin monessa vastauksessa (53 mainintaa). Saavutettavuushaasteita aiheuttivat fyysiset tilat, pitkät välimatkat, yhteydenottotavat (esim. ainoa yhteydenottotapa lyhyt puhelinaika) ja asenteet. Erityisen valitettavaa saavutettavuuden osalta oli se, että moni koki käytäntöjen heikentyneen hyvinvointialueille siirtymisen yhteydessä.   

”Aivan kaikki on sekaisin ja tietoisuus on liian vähäistä.”

Palveluprosessiin liittyvät haasteet

Tähän teemaan sisältyvät vastaukset, jotka koskivat palveluiden hakemista, palvelusuunnitelmia (ml. EHOT), käsittelyaikoja ja päätösten toimeenpanoa (sis. ostopalvelut), itsemääräämisoikeutta ja asiakkaan kohtelua, hallintoa (mm. laskutus) sekä mahdollisuutta asioida omalla äidinkielellä ja ruotsinkielisten palveluiden olemassaolo. Palveluprosessiin liittyviä mainintoja oli yhteensä 144. 

Erityisen huolestuttavaa vastauksissa oli asiakkaiden oikeusturvan kannalta pitkät käsittelyajat ja epätietoisuus prosesseista sekä vastuista. Tämä liittyy myös edelliseen teemaan, jossa haasteena oli työntekijöiden tavoittaminen tai tieto omasta työntekijästä. Moni vastaaja koki, että asioiden hoitaminen oli hidasta ja osallistuminen itseä koskevaan päätöksentekoon puutteellista. Asiakkaan kokemasta huonosta kohtelusta mainintoja oli 44, näistä valtaosa koski tunnetta siitä, että ei ole tullut kuulluksi tai on tullut sivuutetuksi oman asian käsittelyssä.  

Muita palveluita koskevat ongelmat  

Jonkin verran vastauksia (24 mainintaa) annettiin koskien muita sosiaalipalveluita, esim. toimeentulotuki tai lapsiperheiden sosiaalipalvelut. Näiden osalta ongelmana yleensä oli se, että palvelua ei ole saanut tai hakeminen on vaikeaa. Monessa vastauksessa tuotiin esiin myös se, että hyvinvointialue ehdotti palvelua, joka ei vastannut asiakkaan tarpeisiin (esim. lapsiperheiden kotipalvelu vammaisten lasten vanhemmille).

Vastauksia tuli myös koskien muita kuin hyvinvointialueen palveluja (esim. Kela, kotikunta). Tämä herättää kysymyksen siitä, että ihmisten on vaikea hahmottaa uusia rakenteita ja työnjakoa kotikunnan ja hyvinvointialueen välillä, eikä niistä ei ole viestitty riittävästi. Myös näissä muita palveluja koskevissa maininnoissa keskeistä oli tunne siitä, että ei ole tullut kuulluksi tai kukaan ei ota vastuuta asian hoitamisesta.

Kasvoton järjestelmä jättää asiakkaan yksin

Monissa vastauksissa tuotiin esiin se, että siirtymä hyvinvointialueille on kaiken kaikkiaan ollut muutos huonompaan (112 mainintaa). Koettiin, että palveluja oli supistettu, niiden laatu oli heikentynyt ja asiakkaiden kohtelu muuttunut huonompaan suuntaan samanaikaisesti, kun palveluista maksettavat maksut ovat nousseet. Hyvinvointialueet koettiin etäisiksi ja erityisesti vammaispalveluiden osalta päätöksenteko oli hyvinvointialueiden myötä muuttunut kasvottomaksi; työntekijöitä ei tunnettu, heihin ei saanut yhteyttä ja päätökset tehtiin kaavamaisesti (esim. tiimeissä). Kiire ja henkilöstön vähyys näyttäytyvät vastaajien mukaan palveluissa, vastauksissa nostettiin esiin myös huolta osaavan henkilöstön määrästä, työoloista ja työntekijöiden jaksamisesta (53 mainintaa liittyen sote-henkilöstöön).

Tämän kyselyn perusteella ei voida kattavasti sanoa, millaisia eroja alueiden välillä on. Valitettavasti samat haasteet ja ongelmat näyttäytyivät eri puolilla maata. Vastauksissa näkyi alueellisia eroja lähinnä liittyen johonkin paikalliseen isoon muutokseen (esim. jonkin palveluyksikön lakkauttaminen) ja jonkin verran paikkakunnan kokoon liittyen. Palveluiden (esim. kuljetuspalvelut) osalta tuli esiin tyytymättömyyttä erityisesti niillä alueilla, joilla oli tapahtunut suuria muutoksia hyvinvointialueelle siirtymisen myötä, osassa maata siirtyminen vaikkapa keskitettyihin matkapalvelukeskuksiin oli tapahtunut jo aiemmin.

”Asenteet ennen kaikkea on meidän vammaisten esteenä sote sektorilla. Pitääkö aina taistella ja vääntää.”

Käy vastaamassa Vammaisfoorumin kyselyyn!

Kyselyssä selvitetään vammaisiin henkilöihin vaikuttavia hyvinvointialueiden ongelmia ja palveluiden muutoksia. Kaikilla tavoin vammaiset henkilöt, järjestöjen työntekijät ja luottamushenkilöt, viranhaltijat ja poliittiset päättäjät voivat vastata kyselyyn. Kysely on auki toistaiseksi ja siihen voi vastata useammin kuin yhden kerran. Suurkiitos vastauksestasi!

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/f64ee3a2-cda5-4b9c-8914-78e4feee6b7f?displayId=Fin2979421