Ulkoministeriön kansalaisjärjestökuuleminen YK:n ihmisoikeusneuvostosta 5.9.2022

Puheenvuoron pitäjä: Karoliina Mäki, koordinaattori, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma

Maahan muuttaneiden pääsyä palveluiden piiriin helpotettava

Hyvää huomenta kaikille. Nimeni on Karoliina Mäki ja toimin koordinaattorina Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilmassa, Vammaisfoorumi ry:ssä.

Tällä hetkellä me tukikeskus Hilmassa kannamme erityistä huolta Ukrainan sodan keskellä olevista ihmisistä, joilla on vaikeuksia vammansa tai sairautensa takia päästä turvaan. Turvaan sodan hirveyksistä, turvaan perheidensä kanssa, turvaan jatkamaan elämäänsä Euroopassa, Suomessa.

Kannamme huolta siitä, miten oikeus vammaispalveluihin ja välttämättömiin sosiaalipalveluihin turvataan, kun on kyse tilapäisestä suojelusta. Vammaisilla Ukrainasta paenneilla, niin kuin muillakin maahan muuttaneilla prosessit palveluihin pääsystä alkavat alusta; uudessa maassa ei päde lähtömaan lääkärinlausunnot, vaan niitä on haettava täällä uudestaan. Tämä puolestaan kuormittaa turhaa terveydenhuoltoa. Miksi ei ole yhteistä eurooppalaista järjestelmää, jossa toisen maan viralliset lausunnot ja tutkimukset pätisivät maassa, johon muutetaan syystä taikka toisesta, väliaikaisesti tai pysyvästi?

Viranomaisten ja järjestöjen palveluiden yhteensovittamista ja koordinaatiota tulisi tehostaa

Kannamme huolta myös siitä, miten ohjaus, neuvonta ja psykososiaalinen tuki riittää sitä tarvitseville. Onhan vastaanottojärjestelmässämme enemmän asiakkaita kuin koskaan aikaisemmin. Kansalaisjärjestöt ovat ottaneet entistä aktiivisempaa roolia tulijoiden auttamisessa ja tukemisessa, mutta järjestöjen ja viranomaisten yhteistyön koordinoinnissa on parantamisen varaa; osapuolten täytyy pysyä kartalla toistensa antamasta tuesta ja jakaa tietoa haavoittuvien asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Laitoksessa asuvien vammaisten maahanmuuttajien yhteys omaan äidinkieleen ja kulttuuriin lisää hyvinvointia

Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisöllisiä toisin kuin Suomen yksilökeskeinen näkemys. Yhteisöllisen kulttuurin tavat asua pitäisi siten huomioida palveluiden ja asumisen järjestämisessä nykyistä paremmin, kun on kyse vammaisista maahan muuttaneista. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää laitoksiin joutuneisiin vammaisiin ihmisiin, jotta yhteys perheisiin, yhteisöihin ja omaan äidinkieleen säilyy.

Valtioiden pitää tiedostaa tämä globaalikysymys, vammaisten pakolaisten tarpeiden moninaisuus ja sen erityispiirteet.

Lisätietoja:

Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtaja, Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko (at) nkl.fi