Takaisin Lausunnot -listaukseen Lausunto: Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia 13.12.2021 Viite Lausuntopyyntö Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelmaluonnos 2022-2026; VN/5787/2021 sekä STM114:00/2021 Asia Lausuntovastaus: Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 200 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä. Vammaisfoorumi kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua asiasta. Tulevan kauden asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma ovat pyrkimyksissään kannatettavat. Tavoite päästä asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaaksi on erityisesti sote-uudistuksen keskellä perusteltu ja tarpeellinen. Strategia on laaja ja monipuolinen, joten tässä ainoastaan muutamia keskeisiä huomioita. Vammaisten ihmisten kannalta erityisesti asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisäämistavoite on tärkeä ja heidän näkemystensä ja kokemustensa huomioiminen turvallisuuden kehittämisessä olennaista. Asiakkaiden ja potilaiden asiantuntemus on varsinkin terveydenhuollossa edelleen alihyödynnetty voimavara. Tämä koskee aivan erityisesti vammaisia ihmisiä, joiden osallistaminen heitä koskevaan päätöksentekoon on YK:n vammaisten ihmisten yleissopimuksen perusteella myös terveydenhuollon velvollisuus. Strategian toimeenpanosuunnitelma ja seurannan mittarit ovat erinomainen lisä aiempaan. Seurantaan olisi hyödyllistä lisätä ainakin pienimuotoisesti asiakkaiden ja potilaiden mielipiteiden kartoittaminen, jotta nähtäisiin, miten strategia jalkautuu palvelujen käyttäjille saakka. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistoimenpiteistä julkisesti viestiminen ja haitta- tai vaaratapahtumien avoin käsittely ovat erittäin kannatettava toimintatapa. Palvelujen käyttäjät tarvitsevat tietoa siitä, mitä on opittu ja mitä korjataan. Osallistamista koskevassa ”Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa” -strategiakärjessä huomio kiinnittyy siihen, ettei toimintayksikkötasolla haeta vastaavaa yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden kanssa kuin kansallisella tai hyvinvointialueiden tasolla. Uudenlaiset osallisuuden käytännöt ja rakenteet myös toimintayksiköissä olisivat kuitenkin palvelujen käyttäjien kannalta tarpeellisia ja toimintayksiköiden asiakas- ja potilasturvallisuuden arjen kehittämiselle hyödyllisiä. Sosiaali- ja potilasasiamiesten puolueettomuuden ja riippumattomuuden turvaaminen on välttämätöntä. Heidän raportointivelvollisuutensa tuottaisi erinomaista seurantatietoa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden sisällyttäminen eri ammattiryhmien peruskoulutukseen ja osaamisen päivittäminen luovat sitä toimintakulttuuria, jota mallimaa tarvitsee. Hyvä johtaminen, riittävät resurssit ja työhyvinvointiin panostaminen ovat kaikki toimivan asiakas- ja potilasturvallisuuden kulmakiviä ja siksi lämpimästi kannatettavia ehdotuksia. Työhyvinvointi ja potilasturvallisuus risteävät tilanteissa, joissa työntekijän alentunut työkyky saattaa vaarantaa potilasturvallisuutta. Näissä tilanteissa myös potilaalla tulisi olla mahdollisuus tehdä huoli-ilmoitus työntekijän työkyvystä. Vammais- ja potilasjärjestöihin kantautuu usein asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä ongelmia asiakkaiden ja potilaiden yhteydenottojen myötä. Aina yhteyden ottaneet henkilöt eivät jaksa tai kykene itse tekemään esimerkiksi muistutusta tai potilaan vaaratilanneilmoitusta. Potilas- ja vammaisjärjestöillä soisi tämän takia olevan rakenteellinen mahdollisuus välittää koottua tietoa asiakas- ja potilaskunnan usein ongelmiksi kokemista tilanteista ja tapahtumista asiakas- ja potilasturvallisuusjärjestelmille. Korjauksen tarpeet ammattilaisten osaamisessa Asiakas- ja potilasturvallisuudessa on erityisesti vammaisten ihmisten kohdalla tällä hetkellä vakavia puutteita. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen sekä heidän tarpeidensa riittävään huomioimiseen on syytä lisätä, etenkin koulutuksen avulla. Strategiassa todetaan: ”Turvallisen asioinnin, hoivan ja hoidon takaaminen on sosiaali- ja terveydenhuollon ydintehtävä. Turvallisuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Palvelujärjestelmän toimintaa arvioitaessa keskittyminen pelkästään turvallisuuteen tekniseltä kannalta ei ole riittävää. Potilaiden ja asiakkaiden kokemus hoidosta ja palvelusta on merkittävä osa asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämistä. Näistä kokemuksista syntyvä tieto auttaa tunnistamaan turvallisuuden kannalta tärkeitä kehittämiskohteita.” Erityisesti viittomakieltä käyttävä kuuro asiakas tai potilas on usein tilanteessa, jossa hänen oletetaan käyvän keskustelua sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa joko huulilta lukemalla tai paperille kirjoittamalla. Asiakkaan esiin nostama tulkkauksen tarve johtaa tulkin tilaamiseen vain 13 % sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteissa, vaikka asiakas- ja potilaslaeissa sekä hallintolaissa viranomainen velvoitetaan järjestämään tulkitseminen tarpeen mukaan (Viittomakielibarometri (2020). Kelan tulkkauspalvelu perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010) ja määrittelee Kelan vasta toissijaiseksi tulkkauspalvelun järjestämistahoksi. Tästä huolimatta Kelan tulkkauspalvelua liian usein pidetään ensisijaisena. Turvallisuus ei toteudu, mikäli potilas on osastohoidosta kotiutuessaan edelleen epävarma, millaista sairautta hänellä hoidettiin, millaisin ohjeistuksin hänen tulee lääkettä ottaa ja tuleeko hänen tulla jälkitarkastukseen vielä. Kielelliset oikeudet eivät toteudu, mikäli potilas on osastolla useamman viikon ja tulkki on tilattu kerran lääkärikierrokselle 10 minuutin ajaksi. Alaikäistä lasta ei saa käyttää kuuron vanhempien tulkkina, kun lastensuojelu tulee kotikäynnille. Koulutetun tulkin käyttäminen on myös ammattilaisen oikeusturvan kannalta tärkeää. Vammaisfoorumi ry haluaa nostaa esille Kuurojen Liitto ry:n lausunnossaan tekemän ehdotuksen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten viittomakielen osaaminen selvitetään valtakunnallisesti ja näitä kieltä osaavia ammattilaisia käytetään niin pitkälle kuin mahdollista, jopa hyvinvointialueiden rajojen yli, turvaamaan erityisesti viittomakieltä käyttävien asiakkaiden ja potilaiden omakieliset palvelut. Omakielisten palveluiden saatavuudesta tulee huolehtia vähintään silloin, kun kuuro asiakas tai potilas on lapsi, vanhus, mielenterveyskuntoutuja tai maahanmuuttaja. Jotta tämä voidaan realistisesti toteuttaa, olisi hyvä saada Kanta-palveluihin kohta, jossa asiakas tai potilas voi kertoa olevansa viittomakieltä käyttävä ja tarvitsevansa asiointiinsa tulkin. Ammattilainen löytäisi aina tiedon tulkin tarpeesta Kanta-palveluista ja voisi paremmin huolehtia lakisääteisestä velvoitteestaan. Turvallisuuden näkökulmasta pitää huolehtia riittävästä ja osaavasta asioimistulkkauksesta sekä työntekijöiden kulttuurisensitiivisestä työotteesta (tai sen osaamisesta), jotta vältytään väärinkäsityksiltä, jotka puolestaan voivat johtaa turvallisuuden vaarantumiseen. Vammaisfoorumi ry kiittää siitä, että aiemmin esittämämme huoli on kuultu ja strategiaan on selkeästi merkitty etä- ja digipalveluiden rinnalle käyntiasioinnin turvaaminen. Hyvinvointialueet tulee vastuuttaa tiedottamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisesta ja palveluiden turvallisuuteen panostamisesta monikielisesti. Myös viittomakieltä käyttävät tarvitsevat omakielistä tiedotusta (ks. viittomakielilaki 359/2015). Viittomakieliset videot voivat olla hyvinvointialueen kotisivuilla nähtävillä, vaikka osalla viittomakieltä käyttävistä iäkkäimmistä kuuroista onkin vaikeuksia toimia digitaalisessa maailmassa. Vammaisfoorumi ry pitää ehdotettua omavalvontaa riittämättömänä turvaamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta. Oikeusturvan todelliseen toteutumiseen vaaditaan, että jokaiselle tarjotaan valituskanava, joka on riippumaton sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköstä. On vältettävä tilannetta, jossa asiakkaan tilannetta käsitellään huonosti tai hänen tarpeitaan vähätellen vain siksi, että asiakas on valittanut aiemmin saamastaan huonosta kohtelusta. Helsingissä 7.12.2021 VAMMAISFOORUMI RY Sari Kokko Pirkko Mahlamäki puheenjohtaja pääsihteeri
