Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman kommentointitilaisuus

Ministeri Pekosen ja ministeri Kiurun järjestivät kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman kommentointitilaisuuden 25.11.2020.

Viime keväänä Ministeri Kiuru järjesti kaksi pyöreän pöydän tilaisuutta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sen lisäksi vanhusten, lasten ja työikäisten työpajat käsittelivät lääkinnällistä kuntoutusta saumattomien palvelujen sekä toimintakyvyn parantamisen ja tukemisen näkökulmasta. Yhtenä pyöreiden pöytien työn pohjana toimii pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus kuntoutusjärjestelmän kehittämisestä tällä hallituskaudella kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotusten pohjalta.

Vammaisfoorumin kommenttipuheenvuoron käytti Vammaisfoorumin kuntoutusryhmän vetäjä Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen.

Vammaisfoorumin puheenvuoro

Hyvä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen ja muut läsnäolijat

Vammaisfoorumi kiittää mahdollisuudesta kommentoida tätä laajaa, kevään aikana yhteistyössä rakennettua kuntoutuksen toimintasuunnitelmaluonnos kokonaisuutta.

Vammaisfoorumi ry on 29 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, edustaen 228 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä. Tarkoituksena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Lähtökohtana kommentoinnissa ovat vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet ja mahdollisuudet sosiaaliseen, ammatilliseen sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen.

Vammaisfoorumi pitää hyvänä toimintasuunnitelmaluonnokseen kirjattua tavoitetta saumattomasta hoito- ja palvelujärjestelmästä. Tämä tukee mm. elämänmittaisesti kuntoutusta tarvitsevien ihmisten tavoitteellisten ja osallisuutta vahvistavien palvelukokonaisuuksien rakentamista, jossa kohtaavat niin sosiaalipalvelut kuin kuntoutus-  ja apuvälinepalvelut.

Kun huomioidaan kuntoutusjärjestelmämme pirstaleisuus on tärkeää toimintasuunnitelmaluonnoksen mukaisesti, että laaditaan valtakunnalliset kuntoutukseen ohjautumisen perusteet.

Tehtävä on haasteellinen ja siinä voi piillä yleistämisen sudenkuoppa, koska kuntoutustarpeet lähtevät yksilöllisestä tilanteesta, eikä niitä voi yleistää esimerkiksi diagnoosin perusteella.

On tärkeää, että kuntoutuksen asiantuntijat kuulevat asiakasta. ICF-viitekehys on hyvä perusta kuntoutustarpeen arvioinnille, kun se lähtee kuntoutusta tarvitsevan ihmisen toimintakyvystä, yksilöllisistä kuntoutuksen tarpeista ja tavoitteista, kuntoutujan omassa toimintaympäristössä.

Vammaisfoorumi näkee tärkeänä, että sote-keskuksissa tulee olla valmiudet kuntoutustarpeen tunnistamiseen. Liian usein kuntoutukseen ohjautuminen voi jäädä, jos kuntoutusjärjestelmän tuntemus on puutteellinen, eikä näin tavoite oikea-aikaisesta kuntoutuksesta toteudu.

Lasten kuntoutuksen järjestämisen suunnittelussa ja tulevaisuuden toteuttamisessa palveluiden koordinointivastuu ja seuranta tulee selkeyttää. Kehitystyö edellyttää yhteistä tietokantaa, moniammatillisen työn kehittämistä sekä kuntoutujien ja heidän perheittensä tasavertaista osallistumista kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Nuorten vammaisten kuntoutukseen ei saa tulla katkosta, esimerkiksi hoitovastuun siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveyden huoltoon, tuleviin sote-keskuksiin. Siirtymävaiheessa korostuu konsultaation tarve sekä saattaen siirtäminen, joka toimintasuunnitelmaluonnoksessa on useissa kohdissa huomioitukin. Yleisestikin nuorten kuntoutuksessa tulee huomioida aikuisuuteen varttumiseen kytkeytyvät siirtymäkohdat esimerkiksi nuorta itseään kiinnostavan opiskelupolun löytäminen.

Toimintasuunnitelmaluonnoksessa korostuu hyvin työelämä osallisuus. Työkyvyn tuen palvelutarpeen tunnistaminen on kriittinen vaihe ja vaatii lisää osaamista palvelujärjestelmän toimijoilta. Järjestöt tarjoavat tässä kumppanuuttaan yksilöllisten ratkaisujen löytämiseen.

Osa vammaisista on työelämässä kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti palkkatyössä tai yrittäjinä. Heidän kohdallaan työkyky edellyttää toimintakyvyn ylläpitämistä sekä Kelan tukemien sopivien apuvälineiden järjestymistä työssä suoriutumisen kuten myös opiskelunkin tukena.

Vammaisten työikäisten kohdalla on tärkeä muistaa, että kaikki heistä eivät ole työelämässä mutta tarvitsevat silti lääkinnällistä kuntoutusta toimintakykynsä ja siten osallisuusmahdollisuuksiensa ylläpitämiseen.

Vammaisten ikäihmisten kuntoutuksessa huomioitava, että kuntoutuksen tarve vamman osalta jatkuu ja ikääntyminen tuo toimintakykyyn muutoinkin haastetta. Vammaisfoorumin 2016-2018 toteuttamassa kyselyssä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta tuli selkeästi esiin, että vammaisten ikääntyvien lääkinnällinen kuntoutus väheni merkittävästi Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen päätyttyä.

Vammaisten ikääntyvien ihmisten kohdalla vaikuttavien kuntoutustoimin ja apuvälineratkaisuin ja oikealaisin palveluin siirretään laitoshoidon tarvetta tuonnemmaksi. Järjestöjen rooli kuntoutuspalveluissa on ollut monitahoinen; palveluntuottajana, palveluiden kehittäjänä, palveluun ohjaajana ja tiedon jakajana sekä vertaisuuden kautta. Järjestöissä tunnetaan vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden ihmisten arjen haasteet sekä nykyisten palvelukokonaisuuksien puutteet. Tästä syystä järjestöjen osaamista on tärkeä hyödyntää yhteistyössä sekä kuntoutustoiminnassa, siihen kouluttamisessa, että tutkimuksessa myös tulevaisuudessa.