Takaisin Lausunnot -listaukseen Lausunto – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta 23.01.2024 24.01.2024 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/23793/2023 Johdanto Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysturvalain muuttamisesta annettua lakia ja kumottavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 12 luku, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 ja 2 § sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 13 §. Muutokset koskisivat ansiopäivärahan määrää, palkansaajan työssäoloehdon kertymistä sekä kuntien velvollisuutta järjestää kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus eräille työttömille työnhakijoille. Tausta Hallitusohjelman osiossa 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, linjataan sosiaaliturvan uudistamisesta siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Hallitusohjelman mukaan osana tätä kokonaisuutta ansiopäivärahan taso porrastetaan, palkkatukityö ei jatkossa kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa ja eräistä ikäsidonnaisista poikkeuksista luovuttaisiin. Ikäsidonnaiset poikkeukset, joista luovuttaisiin, olisivat 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan uudelleen laskennan poikkeussääntö, oikeus velvoitetyöhön ja työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja tähän liittyvä ansiopäivärahan tason suojasääntö. Tavoitteet Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu julkisen talouden rahoitusaseman kohentamiseksi vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti kuudella miljardilla eurolla vuoden 2027 tasossa. Neljä miljardia tästä on tarkoitus toteuttaa menosopeutuksilla ja kaksi miljardia työllisyyttä parantavilla toimenpiteillä. Tämän esityksen toimenpiteet ovat osa kannustinloukkujen purkamisen kokonaisuutta, ja niillä tavoitellaan nettomääräisesti noin 298 miljoonan euron menosopeutusta sekä noin 18 700 henkilön työllisyyskasvua. Työllisyyden kasvun arvioidaan vahvistavan julkista taloutta noin 458 miljoonalla eurolla. Yhteensä julkisen talouden arvioidaan vahvistuvan noin 756 miljoonalla eurolla. Lausunnonantajan lausunto Lausuttavaa ansiopäivärahan määrän alentamista koskevasta ehdotuksesta? Vammaisfoorumi pitää hyvänä kehityssuuntana sitä, miten esitysluonnoksessa tuodaan esiin YK:n vammaissopimus ja Suomen valtion sitoutuminen sopimuksen täytäntöönpanoon sekä viittaukset YK:n vammaiskomitean antamaan yleiskommenttiin nro 8. Vammaisfoorumi on esitysluonnoksen kanssa samaa mieltä siitä, että ansiopäivärahan aleneminen koskee yhdenvertaisesti kaikkia työttömiä henkilöitä, eikä sinänsä aseta vammaisia henkilöitä eriarvoiseen asemaan muihin nähden. Vammaisfoorumi huomauttaa kuitenkin, että työnhakijan vammaisuus tai osatyökykyisyys aiheuttaa lisääntyneen riskin pitkittyneeseen työttömyyteen. Tilanne johtaa suurella todennäköisyydellä siihen, että työttömäksi jäävä henkilö, jolla on jokin vamma tai osatyökykyisyyttä aiheuttava sairaus, joutuu kohtaamaan työttömyyspäivärahan alenemisen. TEM:n koostamasta työllisyystilastosta tiedämme, että työnhakijoita, joilla on jokin työllistymiseen vaikuttava vamma tai diagnoosi, on noin 30 000. Päivärahan alentaminen kohdistuu hyvinkin todennäköisesti tähän joukkoon. Päivärahan alentaminen ei ole oikea keino työllisyyden edistämiseksi silloin, kun työmarkkinoille osallistumattomuus johtuu rekrytointisyrjinnästä. Vammaisten ihmisten kokemuksissa toistuu johdonmukaisesti syrjintä työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen elinolotilastosta v. 2023 selviää, että noin viidennes työikäisistä toimintarajoitteisista oli pienituloisia ja yhtä suuri osuus vajaatyöllisen kotitalouksien jäseniä vuona 2021. Yli puolet toimintarajoitteisista työikäisistä oli itse pois työelämästä suurimman osan vuodesta ja noin kolmannes oli eläkkeellä tai työttömänä. Lausuttavaa palkkatuettua työtä ja työssäoloehtoa koskevasta ehdotuksesta? Vammaisfoorumi kannattaa hallituksen esitysluonnoksessa esitettyä poikkeussääntöä palkkatuetun työn työssäoloehdon kertymiseen. Luonnoksessa esitetään, että palkkatuettu työ ei kerrytä työssäoloehtoa, paitsi silloin kun palkkatuki on myönnetty alentuneesti työkykyisen työllistämiseksi pidempikestoisesti kuin 10 kk ajaksi. 1.7.2023 voimaan astuneen JTYPL:n 7 luvun 7§ (alentuneesti työkykyisen palkkatuki) oikeuttaa työnantajaa saamaan palkkatukea 24 kk kerrallaan ja jopa usean vuoden ajan. Vammaisen henkilön tuottavuus työssä voi olla alentunut pysyväisluontoisesti, vaikka kohtuulliset mukautukset olisi työpaikalla tehty. Palkkatuki voidaan siis myöntää mahdollisesti koko vammaisen henkilön työuran ajan. Hallituksen luonnoksessa esitetään, että alentuneesti työkykyisen palkkatuen ensimmäiset 10 kk eivät kartuta työssäoloehtoa, koska tuolta ajalta tuki myönnetään ilman tuottavuuden aleneman arviota. Vammaisfoorumi pitää tätä perusteltuna siitä näkökulmasta, että palkkatuki ei enää pääsääntöisesti kerryttäisi työssäoloehtoa ja näin ollen tuo 10kk:n ajanjakso rinnastuu muihin palkkatuen muotoihin. Vammaisfoorumi ei kuitenkaan näe perusteltuna sitä, että työssäoloehdossa huomioitaisiin nykytilannetta vastaavasti 75 prosenttia työssäoloehdossa muutoin huomioitavista kalenteriviikoista tai työssäoloehtokuukausista. Vammaisfoorumi katsoo, että tilannetta tulee verrata niihin henkilöihin, jotka palkkatukijakson jälkeen työllistyvät samalle työnantajalle ilman palkkatukea. Alentuneesti työkykyisen työssäoloehdon tulisi alkaa myös karttua samalla tavoin täysimääräisesti, vaikka työnantaja saisikin siihen palkkatuen jatkon julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 7 §:n 3 momentin tai työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 87 §:n 3 momentin perusteella. Jos 10kk:n ylittävältä palkkatuen ajalta kertyy nykytilannetta vastaavasti työssäoloehto, tarkoittaa se, että vammaisen henkilön tulisi saada neuvoteltua ¼ pidempi työsopimus kuin muiden työntekijöiden täyttääkseen työssäoloehdon. Lausuttavaa siitä miten muutosten vaikutuksia voitaisiin seurata ja arvioida jälkikäteen? Vammaisten henkilöiden työllisyydestä on Suomessa liian vähän tietoa. On välttämätöntä, että tilanteesta saadaan tarkempaa dataa. Tilastokeskuksen elinolotilasto kertoo, että työikäisistä toimintarajoitteisista henkilöistä merkittävä osa on pois työelämästä. TEM:n työllisyyskatsaus kertoo, että vuodesta toiseen niiden työnhakijoiden määrä, joilla jokin vamma tai sairaus vaikuttaa työllistymiseen, on noin 30 000. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna alentuneesti työkykyisen palkkatuen myöntömäärät ovat hämmentävän vähäiset; noin 3000 vuodessa. Näistä vain noin 20% saa jatkoa palkkatuelle eli alle tuhat vuodessa. Myöntöjen määrä toki korreloi sen tiedon kanssa, että vammaisilla henkilöillä on vaikeuksia työllistyä ja he kokevat rekrytointisyrjintää. Vammaisfoorumi peräänkuuluttaa tarkempaa selvitystä asiasta.
