Vammaisfoorumi on äärimmäisen huolissaan järjestöjen toimintamahdollisuuksien heikentämissuunnitelmista. Järjestöihin kohdistuvat uudet leikkaukset tarkoittaisivat monille järjestöille toimintojen alasajoa tai jopa toiminnan lopettamista. Sote-järjestöihin on jo kohdistettu mittavat leikkaukset. Hallitus on korostanut, ettei sote-palveluista enää leikata, mutta järjestöiltä leikkaaminen kohdistuu juuri sote-palvelujen ja järjestöjen tarjoaman tuen avulla arjessaan selviäviin ihmisiin.
Hallituksesta on kuulunut viestiä, etteivät leikkaaminen ja säästöt kohdistu tavallisen ihmisen arkeen. Se ei pidä paikkaansa. Vammaisuus koskettaa suurta osaa väestöstä joko oman itsen tai läheisen kautta. Vammaisjärjestöt antavat vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen sellaista tukea aktiiviseen kansalaisuuteen ja osallisuuteen, jota yksikään muu toimija yhteiskunnassa ei tarjoa.
Vertaistuki ja järjestöjen merkitys vammaisten arjessa
Vammaisjärjestöt tekevät sitä ruohonjuuritason vertaistukityötä, jolla tuetaan ihmisiä vahvaan toimijuuteen, itsenäiseen elämään ja itsestä huolehtimiseen. Vammaisjärjestöjen toiminta on keskeistä ennaltaehkäisevää toimintaa, jota ilman yhteiskunnan kustannukset nousisivat nykyistä huomattavasti suuremmiksi. Vammaisjärjestöt ovat jo mukauttaneet toimintaansa kunkin vammaryhmän edellyttämiin yksilöllisiin tarpeisiin. Vammaisjärjestöjen jäsenet kokevat järjestöjen tarjoaman vertaistuen olennaisen tärkeäksi. Sen kautta vammaiset henkilöt tunnistavat ja voivat hyödyntää mahdollisuuksia opiskella, tehdä työtä ja toimia aktiivisina yhteiskunnan jäseninä. Tällä on voimaannuttava vaikutus yksilön elämään. Järjestöjen toiminnan ansiosta myös hyvinvointialueiden palvelutarpeet vähenevät.
Vammaiset henkilöt tarvitsevat rinnalla kulkijaa ja henkilökohtaista tukea sekä neuvontaa – asioita, joita mitkään muut toimijat eivät tarjoa. Järjestöjen tarjoaman tuen tarpeellisuutta osoittaa sekin, että lainsäädäntöön on sisällytetty tätä koskevia mainintoja, tästä esimerkkinä sote-järjestämislaki.
Erityisasiantuntemus ja kohderyhmien tarpeet
Jokaisella vammaisjärjestöllä on tärkeä rooli oman kohderyhmänsä erityisasiantuntijana. Järjestöt tekevät välttämätöntä rinnakkaista työtä, koska esim. näkövammaisten ihmisten erityistarpeisiin suunnitellut palvelut eivät helpota liikuntarajoitteisen tai kehitysvammaisen henkilön elämää. Päällekkäistä työtä vammaisjärjestöissä sen sijaan ei tehdä, koska kaikkien resurssit ovat rajallisia ja ne halutaan käyttää tehokkaasti.
Vaikuttamistyö ja edunvalvonta
Vammaisjärjestöt tekevät vaikuttamistyötä ja edustamansa ryhmän edunvalvontaa sekä toimivat äänitorvena niille, joiden ääni yhteiskunnassa jää muuten kuulumatta. Vammaiset henkilöt eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jolla on samat tarpeet, vaan joka järjestö tuo juuri oman kohderyhmänsä asioita esille. Tällaista erityisosaamista ei ole muualla yhteiskunnassa eikä välttämättä toisessa vammaisjärjestössäkään. Vammaisjärjestöt myös tuottavat tietoa ja oppaita, jota kukaan muu ei tuota. Tämä työ on keskeistä ennaltaehkäisevää työtä.
Yhteistyö julkishallinnon kanssa
Julkishallinnon edustajat tarvitsevat järjestöjen tuottamaa tietoa ja syväosaamista, jotta myös julkishallinnon palvelut voisivat toimia optimaalisella ja tehokkaalla tavalla. Näin säästyy myös kustannuksia. Järjestöjen kautta tieto on saatavilla kootusti, valmiiksi analysoituna ja helposti käytettävässä muodossa. Sivistysvaltiolla on myös velvollisuus kuulla heikompien ääntä ja tätä ääntä järjestöt tuovat esille.
Kansainväliset velvoitteet ja lainsäädäntö
Vammaisjärjestöjen asema on poikkeuksellinen sote-järjestöjen keskuudessakin: vammaisia henkilöitä edustaville järjestöille on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa annettu merkittävä rooli. Sopimuksen osapuolena Suomea sitoo yleinen velvoite (4. artiklan 3. kohdan) osallistaa vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä täysimääräisesti ja tehokkaasti. Lisäksi valtion on lisättävä tietoisuutta vammaisista henkilöistä (artikla 8).
Vammaisten henkilöiden osallistaminen heitä edustavien järjestöjen kautta on keskeistä paitsi sopimuksen tarkoituksen ja tavoitteiden saavuttamisen, myös ylipäätään sopimusvelvoitteiden täyttämisen vuoksi. Suomen ensimmäinen maaraportti sopimusvelvoitteiden noudattamisesta oli juuri vammaisoikeuskomitean tarkastelussa Genevessä. On odotettavissa, että komiteasta tulee Suomelle useita huomautuksia ja suosituksia sopimuksen paremmasta täytäntöönpanosta. Vammaisjärjestöt voivat osaltaan tukea valtiota tässä työssä. Suomen pitkän linjan ulkopolitiikankin mukaista olisi huolehtia vammaisten ihmisten oikeuksista ja sen osana asianmukaisesta vammaisjärjestöjen toiminnan turvaamisesta.
Kustannustehokkuus
Jos vammaisjärjestöt eivät ole tukemassa ihmisiä, voidaan odottaa paineen kasvavan kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtionhallinnossa. Vammainen henkilö ei välttämättä saa yhteiskunnasta tietoa itselleen sopivalla kielellä tai tavalla, mikä johtaa syrjäytymiseen.
Järjestöt työllistävät vammaisia henkilöitä ja osaavat huomioida heidän erityistarpeensa työelämässä. Lisäksi järjestöissä toimii paljon vertaistukihenkilöitä ja muita vapaaehtoisia, jotka antavat tärkeän panoksensa vammaisten ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Leikkaukset lakkauttaisivat tämänkin.
STEA:n valvonta ja mediakommentit
Vammaisfoorumi on hämmentynyt mediassa esiintyneistä kommenteista, joissa vaikuttaa kokonaan unohdetun STEA:n toimintatavat ja valvonta: tarkat ohjeet, raportointivelvollisuus, tarkastukset, väärinkäytöksissä jopa takaisinperintä. Vammaisjärjestöissä työtä tehdään STEA:n tiukasti valvomana, pienillä resursseilla ja kustannustehokkaasti.
Vammaisfoorumi edellyttää, että hallitus ymmärtää järjestöavustusten merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa kalliimpien palvelujen edullisena ja toimivana vaihtoehtona ja peruu sekä puoliväliriihessä päätetyt että nyt ehdotetut leikkaukset. Toimivaa järjestelmää ei kannata rikkoa.
Vammaisfoorumi on 29 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä.
Vammaisfoorumi ry
Maija Aatelo, varapuheenjohtaja, p. 050 512 1665,
maija.aatelo@heta-liitto.fi
Anni Kyröläinen, pääsihteeri, p. 045 217 4936, anni.kyrolainen@vammaisfoorumi.fi