Keskusteluissa olivat esillä vammaisten ihmisten työllisyysaste, yhdenvertaisuuslaki ja työsyrjintä sekä muut TEM:n toimet työelämään ja vammaisiin liittyen. Ristiriitaisia ajatuksia herättävää kiintiömallista ehdotettiin selvitettäväksi. Tapaamisessa olivat mukana Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtaja Sari Kokko Näkövammaisten liitosta sekä työllisyystyöryhmän puheenjohtaja Anne Mäki Invalidiliitosta sekä työllisyystyöryhmän jäsen Simo Klem Kehitysvammaliitosta. 

Kiintiömalli vaatii lisäselvityksiä 

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen elokuussa ehdottama vammaisten ihmisten työllisyyden kiintiömalli sai ristiriitaisen vastaanoton vammaiskentällä. Vammaisfoorumi ehdotti tapaamisessa työministeri Haataiselle, että eri maiden käytössä olevista kiintiömalleista sekä niiden soveltuvuudesta Suomeen tehtäisiin perusteellinen selvitys. Kiintiömalli on käytössä useissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Kiintiömallien suurin haaste liittyy siihen, että vammaisten ihmisten osaaminen jää varjoon ja ihmisen ominaisuuksista korostuu vain vamma tai pitkäaikaissairaus. Lisäksi ne saattavat ohjata ihmisiä työhön, joka ei vastaa heidän koulustaan ja osaamistaan.  Myös julkisen sektorin rekrytointipolitiikasta sekä yksityisen sektorin roolista työllisyyden edistäjänä tarvitaan lisää keskustelua. 

Työelämäsyrjintään nollatoleranssi ja joustoa yrittäjyyden tukiin  

Vireillä olevaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistukseen tarvitaan jämäkämpiä mekanismeja työsyrjinnän sekä erityisesti rekrytointitilanteissa tapahtuvan syrjinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Tällainen mekanismi voisi olla yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan vahvistaminen. Lisäksi yksilöllisistä kohtuullisista mukautuksista työelämässä tulisi säätää osana työsyrjintää koskevaa lainsäädäntöä. Yksilöllisten kohtuullisten mukautusten kustannukset ovat usein työnantajille pieniä, mutta vammaiselle työnhakijalle niiden epääminen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa vammainen työnhakija on epäedullisessa asemassa vammattomiin hakijoihin nähden. 

Aloittaville vammaisille yrittäjille tulisi luoda tukisysteemi, joka mahdollistaa yrittäjyyden myös eläkkeensaajan statuksella.  Tukia tarvitaan yrityksen perustamiseen, työtilojen esteettömyyskorjauksiin sekä yrittäjyyden aikana elinkeinotuen muodossa. Nykyisellään eläkkeensaajana oleva vammainen yrittäjä ei ole oikeutettu näihin tukiin. Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyden etuuksien sekä eläkkeensaajan asumisen etuusjärjestelmän ja työelämän yhteensovittamisesta tulisi tehdä joustavampaa. Tämä helpottaisi esimerkiksi vaihtelevan tai hitaasti huononevan työkyvyn ja työelämän yhteensovittamista.  

---

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMINEN             

Työministeri Tuula Haatainen

5.9.2022

Vammaisfoorumi ry kiittää tapaamisen järjestymisestä.

Vammaisfoorumi on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä.

Vammaisten työllisyys on YK:n vammaissopimuksessa todettu oikeus, jossa on edelleen Suomessa suuria haasteita. Vaikka VANE vastaa YK:n vammaissopimuksen kokonaisseurannasta, Vammaisfoorumi odottaa TEM:n vahvaa roolia työllisyyden ja työelämäosallisuuden seurannassa.

Kiintiömallin selvittäminen

Vammaisten ihmisten ja vammaisjärjestökentän näkemykset kiintiömallin tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä jakautuvat. Kiintiömallia puoltavissa näkökulmissa korostuu se, että nykyisillä toimilla vammaisten ihmisten työllisyysaste ei ole kohonnut. Kiintiömallia vastustavissa näkökulmissa korostetaan vammaisten ihmisten osaamisen tunnistamista, mikä on tärkeämpää kuin vammaisuus.

Vammaisfoorumi toteaa kuitenkin tarpeen keskustelulle, koska yhdenvertaisuuden edistämisessä työelämässä on edelleen tehtävää. Perusteellinen selvitys eri maiden kiintiömalleista ja niiden toteutumisesta sekä käytettävyydestä Suomessa olisi Vammaisfoorumin mielestä hyvä keino nostaa keskusteluun kiintiömallien tarpeellisuutta Suomessa ja sitä, millä tavoin yhdenvertaisuutta työelämässä halutaan Suomessa edistää. Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan olisi parempi käyttää porkkanaa kuin keppiä.

Lisäksi selvityksessä tulisi arvioida julkinen sektori työllistäjänä ja yksityisen sektorin työllistämisen edistäjänä. Vammaisfoorumi on esittänyt, että julkisen sektorin on työllistettävä, ei vain tarjottava työllistymiseen liittyviä palveluja. Tässä tulisi myös hyödyntää mm. STEA:n Paikka auki -ohjelman kokemuksia. Julkisen sektorin rekrytointipolitiikassa on lähtökohdaksi otettava positiivinen erityiskohtelu.

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on jäämässä ohueksi vammaisten ihmisten työelämäsyrjinnän osalta (yritysten yhdenvertaisuussuunnitelmien valvonta, syrjintä, kohtuulliset mukautukset)

Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan osittaisuudistuksen ehdotukset työsyrjinnän osalta ovat aivan riittämättömiä. Tällä hetkellä yhdenvertaisuuslain ja työsuojelun valvontalain säännösten sekä työsuojelun valvontaohjeiden johdosta kynnys puuttumiselle työelämän syrjintään on korkeampi kuin muilla elämän alueilla. Esitys ei parantaisi vammaisten ihmisten asemaa erityisesti rekrytointivaiheessa ja näin työelämään pääsyyn liittyvää syrjintää, joka oletettavasti on suurin syrjintätilanne tarkisteltaessa työelämään liittyvää syrjintää (risteytyvä syrjintä). Esitys ei vahvistaisi yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa näihin kysymyksiin riittävissä määrin, vaikka ongelmatilanne on havaittu. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle sekä yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulisi säätää toimivalta työelämän syrjintäasioihin työsuojelun rinnalle. Vammaisfoorumi painotti lausunnossaan myös sitä, että esteettömyyden ja saavutettavuuden epäämisestä tulisi säätää syrjintänä. Lisäksi epäämiseksi tulisi katsoa kohtuullisten mukautusten toteuttamatta jättäminen ja viivyttely niiden toteuttamisessa sekä vastaavat seikat saavutettavuuden ja esteettömyyden toteuttamisessa.

Yrittäjyys

Vammaisten yrittäjien saatavilla ei ole tarpeellisia tukimuotoja. Vammaisfoorumi ehdottaa, että luodaan sellainen aloittavan vammaisen yrittäjän tukijärjestelmä, joka mahdollistaa kaikkien saatavilla olevien perustamistukien myöntämisen myös eläkkeensaajan statuksella oleville vammaisille yrittäjille tai sellaisille osakeyhtiöille, joiden perustajajäsenissä on vammaisia eläkkeensaajia.

• Työolosuhteiden järjestelytuki: Vammainen yrittäjä ei saa esimerkiksi toimitilojen esteettömäksi muuttamiseen yhteiskunnan tukea. TE-toimiston myöntämä työolosuhteiden järjestelytuki korvaa muutostöitä vammaisten työntekijän kohdalla, mutta vammaiselle yrittäjälle tätä ei myönnetä.
• Elinkeinotuki: Elinkeinotuki tulisi voida myöntää myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville, mikä tarkoittaisi, että ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä ei vaadittaisi elinkeinotuessa. Tuen määrän nostaminen nykyisestä 17000 eurosta sekä omavastuuosuuden (20 %) poistaminen. Tuen myöntämisen ehtojen muutos niin, että jos yrityksen hallituksessa on muitakin kuin vammaisia, niin tukea voitaisiin myöntää ilman, että vaaditaan vammaisen henkilön omistavan vähintään 51 % osakkeista.

Muita huomioita

Työkykyohjelman toimenpiteiden jatkuminen

Vammaisfoorumi pitää tärkeänä Työkykyohjelman toimenpiteiden jatkumista, jotta hyvinvointialueilla ja kunnissa muodostuu vammaisten henkilöiden työllisyyttä tukevia käytäntöjä ja palveluprosesseja. Työhönvalmennus näistä tärkeimpänä.

Työnantajapalveluiden kehittäminen

Työnantajapalveluita tulee edelleen kehittää ja vahvistaa työnantajien opastusta, neuvontaa, tukea rekrytoinnissa jne.

Etuusjärjestelmän ja ansioiden yhteensovitusta kehitettävä

Työkyvyttömyyseläkkeen lineaarista mallia on työstetty useita vuosia. Tavoitteena on ollut työkyvyttömyyseläkkeiden ja ansioiden joustavampi yhteensovittaminen. Nykyisellä hallituskaudella on saatu aikaan lähes valmis hallituksen esitys, joka ei edennyt eduskuntakäsittelyyn. Vammaisfoorumi edellyttää lineaarisen mallin kehittämistä edelleen. Lisäksi eläkkeensaajan asumistuen tulisi kehittyä työntekoon kannustavammaksi.

Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet -selvitys (TEM 2020)

Vammaisfoorumin kanta on, että on olennaista varmistaa ”Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet” -selvityksen jatkotyö. Seurannan on oltava jatkuvaa ja pidempiaikaista.

Vammaisfoorumi esittää työolosuhteiden järjestelytuen kehittämistä

Vammaisfoorumi ry:n mielestä työolosuhteiden järjestelytuen kehittäminen ja laajentaminenon olennaisen tärkeää niin, että

• tuen maksimitasoa korotetaan,
• tuki on käytettävissä kustannuksiin, joita syntyy siirtymissä työpäivän aikana
• tukea voi saada myös saavutettavuuteen ja työn digitaalisen ympäristön muutostilanteisiin liittyvissä järjestelyissä ja
• vammaisen yrittäjän on mahdollisuus saada työolosuhteiden järjestelytukea

Lisätiedot:

Vammaisfoorumin puheenjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nkl.fi, p. 050 401 5802

Asiantuntijat Simo Klem, Kehitysvammaliitto, simo.klem@kvl.fi ja Anne Mäki, Invalidiliitto, anne.maki@invalidiliitto.fi