Suomessa jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koulutukseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Tämä on selkeästi kirjattu lakeihin kuten perusopetuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin. Käytännössä oikeuksien toteutuminen ei kuitenkaan ole kaikille lapsille yhtä suoraviivaista – erityisesti, kun lapsi tai nuori on sekä maahanmuuttajataustainen että vammainen.

Tukikeskus Hilma ja Lihastautiliitto ovat nostaneet esiin kokemuksia ja havaintoja, jotka auttavat ymmärtämään tämän ryhmän erityistä asemaa – ja samalla koko yhteiskunnan kehittymisen mahdollisuuksia.

Vahva tausta – mutta ei kaikille saavutettava

Suomella on monia vahvuuksia: lakeja, palveluita ja järjestötoimintaa, joiden tavoitteena on tukea vammaisten lasten koulunkäyntiä. Tulkkaus, avustajat, kuljetuspalvelut ja erityisopetus ovat keinoja, jotka voivat rakentaa tasa-arvoista koulupolkua. Koulut pyrkivät usein aidosti tukemaan kaikkia oppilaitaan.

Hilman mukaan haasteet alkavat usein heti perheen muutettua Suomeen. Kielimuuri, tiedon puute ja monimutkainen palveluviidakko voivat tehdä oikeuksien saavuttamisesta vaikeaa. Vammaisen lapsen tarpeet eivät välttämättä tule näkyväksi – ei koulussa eikä viranomaisten silmissä.

Kuulumattomat äänet

Hilma nostaa esiin huolen siitä, että vammaisten maahanmuuttajataustaisten lasten ääni jää usein kuulumattomiin. Kieli- ja kommunikaatiohaasteet estävät osallistumista keskusteluun ja päätöksentekoon, vaikka juuri heidän kokemuksensa pitäisi ohjata toimintaa.

Lihastautiliiton kokemuksissa tämä näkyy konkreettisesti: lapset joutuvat ottamaan aikuisen vastuun perheessä, toimimaan tulkkeina vanhemmilleen ja hoitamaan vaikeita asioita liian nuorina. Näin he jäävät vaille omaa tukea – koulun arjessa ja nivelvaiheissa.

Moniperusteinen syrjintä – kun erilaisuudet kerrostuvat

Yksi pysäyttävimmistä havainnoista on moniperusteinen syrjintä: vamma, sukupuoli ja etninen tausta voivat yhdessä muodostaa esteen, jota ei ole helppo ylittää.

Lihastautiliiton keräämissä kokemuksissa tulee esiin järkyttävää kiusaamista ja välinpitämättömyyttä: tappouhkauksia, fyysistä väkivaltaa, rasistisia ja ableistisia haukkumanimiä. Kun koulun aikuisten vastaus on “ei meillä kiusata” tai “keksitty juttu”, jää nuori yksin kokemuksensa kanssa. Tämä voi johtaa kouluviihtyvyyden laskuun, masennukseen ja koulunkäynnin keskeytymiseen.

Erityisen rankkoja ovat tarinat nivelvaiheista, joissa oppilas haluaa lukioon mutta ohjataan toisaalle matemaattisten haasteiden perusteella, ilman että huomioidaan motivaatiota tai tuen tarvetta. “Meni hukkaan vuosi” on lause, jonka ei pitäisi kuulua kenenkään nuoren suusta.

Miten voimme tehdä paremmin?

Molemmat järjestöt korostavat yhteistyön ja tiedon saavutettavuuden merkitystä. On rakennettava siltoja koulun, sosiaalityön, perheiden ja järjestöjen välille. Vammaisuuden ja kulttuurin yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon.

Tiedon on oltava selkokielistä, käännettyä ja saavutettavaa. Opettajille on tarjottava koulutusta moninaisuudesta, esteettömyydestä ja vammaisuuteen liittyvistä asioista.

Lasten kuulemista tulee toteuttaa eri tavoin – myös visuaalisin ja luovin keinoin – näin voidaan avata ovia osallisuuteen niillekin, joilla on kommunikaatiohaasteita.

Perheille suunnatuilla kursseilla ja vertaistukitilaisuuksilla on suuri merkitys. Tulkkauspalvelujen on oltava käytettävissä myös näissä tilanteissa – se ei ole vain viestintäkysymys, vaan yhdenvertaisen osallisuuden edellytys.

Yhteinen vastuu

Lopulta kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa. Vammaiset maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret eivät ole poikkeuksia, vaan osa suomalaisia lapsia – osa meidän koululuokkiamme, tulevaisuuttamme, yhteisöämme.

Jotta heidän ei tarvitse enää olla näkymättömiä tai kantaa aikuisen taakkaa liian varhain, meidän on opittava ja toimittava yhdessä.

Kirjoittajat

Mahmoud Hassan /Kehittämispäällikkö

Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma

Hilma – The Support Centre for Immigrant Persons with Disabilities and long-term Illnesses

Liisa-Maija Verainen /Koulu- ja työelämäasiantuntija

Lihastautiliitto ry

The Finnish Neuromuscular Disorders Association