Vammaisfoorumin puheenvuoro 3.2.2022

Vammaisfoorumin puheenjohtaja Sari Kokko

Vihapuheeseen on puututtava tehokkaammin!

Vammaisfoorumi on huolissaan koronapandemian aikana vihapuheesta, joka kohdistuu vammaisiin ihmisiin. Tietoomme on tullut, että erilaiset koronarajoitukset ja lomautukset sekä irtisanomiset ovat aiheuttaneet ihmisissä turhautumista, joka on ainakin verkossa johtanut vihapuheeseen vammaisia ihmisiä kohtaan. Helposti virheellisesti ja ennakkoluuloisesti ajatellaan, että riskiryhmiin kuuluvien vammaisten ihmisten vuoksi koronarajoituksiin on ylipäätään päädytty. On muistettava, että vammaiset ihmiset eivät automaattisesti tarkoita riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, vaan he, kuten kaikki ihmiset, ovat erilaisia. Stereotyyppisiä oletuksia ei pidä tehdä.

Tämä näkyy verkossa vammaisiin ihmisiin kohdistuvana häiritsevänä kielenkäyttönä ja nimittelyinä sekä uhkailuina. Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on vireillä ja siihen sisältyvä vammaisiin ihmisiin kohdistuva häirintä sekä syrjintä arvioidaan lakimuutoksessa.

Vammaisten naisten ja tyttöjen haavoittuva asema

Vammaisfoorumi huomauttaa, että Suomessa vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuu muita naisia ja tyttöjä enemmän seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä syrjintää yhteiskunnassa. Vammaiset naiset ja tytöt kokevat moniperustaista syrjintää sukupuolensa ja vammaisuutensa takia. Tämä näkyy jopa sote -palveluissa rakenteellisena syrjintänä, jolloin saatetaan määrätä lääketieteellisesti perusteettomia tutkimuksia ja kokeita. Kouluterveyskysely on osoittanut, että vammaiset tytöt joutuvat muita nuoria useammin koulukiusaamisen uhreiksi eivätkä he ole kokeneet saavansa apua tai tukea opiskeluterveydenhuollosta.

Saamelaisten vammaisten asema 

Saamelaiset ovat Suomessa ainut alkuperäiskansa. Saamen kieliä on kolme: pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame. Saamelaiset vammaiset ovat kuitenkin kokeneet, että heidän kieltään ja kulttuuriaan ei ole otettu huomioon vammaispalveluiden toteuttamisessa. Saamelaiset vammaiset eivät ole voineet osallistua paikallisesti vammaisneuvostoihin omalla äidinkielellään.

Kelan elinkeinotukea ei ole vamman vuoksi voinut saada saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, kuten poronhoitoon, kalastukseen tai metsästykseen, koska näistä ei synny verotettavaa tuloa. Samoin moottorikelkkaan tai mönkijään Lapissa tiettömien taipaleiden takana ei ole saanut aina vammaispalveluiden kautta taloudellista tukea vastaavasti kuin autoon voisi saada hankintatukea.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta on laatinut YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa varten toimintaohjelman kuluvaksi hallituskaudeksi. Eräs toimenpide on edistää saamelaisten vammaisten sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja heidän kulttuurinsa ja kielensä huomioiden. 

Lisätietoja:

Vammaisfoorumin puheenjohtaja Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko (at) nkl.fi

Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson, henrik.gustafsson (at) invalidiliitto.fi