SVENSKA

Så kan du som förtroendevald göra skillnad för svenskspråkiga med funktionsnedsättning

Har du blivit vald till ett förtroendeuppdrag i ett tvåspråkigt välfärdsområde? Grattis – du har nu fyra viktiga år framför dig! Jag hoppas att du som nyinvald i funktionshinderrådet eller i fullmäktige inte glömmer bort dubbelminoriteten svenskspråkiga personer med funktionsnedsättning.

För att svenskspråkiga med funktionsnedsättning ska kunna leva ett självständigt liv och vara delaktiga förutsätter det att de får service och stöd på sitt eget modersmål. Det är en rättighet som tryggas i grundlagen, men som inte alltid förverkligas i praktiken.

För många svenskspråkiga kan det vara både svårt och stressande att inte få använda sitt känslospråk i social- och hälsovården. I synnerhet för personer med intellektuell funktionsnedsättning blir språket särskilt viktigt. Många kan ha svårt att förstå, lära sig nya saker och uttrycka tankar och känslor – vilket innebär att service och stöd på svenska blir helt centralt. Det är också viktigt att komma ihåg att det finns personer som varken förstår eller talar finska.

Stöd och service på svenska kan i praktiken handla om:

• att få tala svenska med sin socialarbetare eller läkare
• att kunna beställa färdtjänst på svenska
• att personalen på boendet förstår och talar svenska
• att beslut och handlingar som gäller en själv ges på svenska
• att välfärdsområdets informationstillfällen ordnas på svenska

I mitt jobb på FDUV, intresseorganisationen för svenskspråkiga med intellektuell funktionsnedsättning och deras anhöriga, har jag de senaste åren fått flera kontakter när servicen inte fungerar på svenska i dessa situationer. Många känner sig frustrerade och otrygga när de inte kan lita på att välfärdsområdets tjänster fungerar på svenska.

Hur tryggas service på svenska?

Svenskspråkiga personer med funktionsnedsättning är en minoritet inom minoriteten som bor på ett stort område. Det här kan i praktiken betyda att det exempelvis inte alltid finns tillräckligt med svenskspråkiga experter inom alla välfärdsområden. Därför är det helt centralt att de tvåspråkiga välfärdsområdena samarbetar för att säkerställa att alla får det stöd och den service de behöver på sitt modersmål.

Just detta samarbete är inskrivet i lagen om ordnande av social- och hälsovård. Enligt lagen ska de tvåspråkiga välfärdsområdena ingå ett samarbetsavtal för att trygga de språkliga rättigheterna. Samarbetsavtalet gör det möjligt för de tvåspråkiga välfärdsområdena att köpa och sälja tjänster av varandra. Det kan till exempel handla om specialistläkartjänster, boendetjänster eller kris- och rehabiliteringstjänster. Skyldigheten att samarbeta gäller de tvåspråkiga välfärdsområdena (mellersta Österbotten, Österbotten, Egentliga Finland, västra Nyland, Vanda-Kervo, östra Nyland och Kymmenedalen) samt Helsingfors stad.

Det jag särskilt vill att du kommer ihåg från den här bloggen är just samarbetsavtalet. Det är en central mekanism för att trygga tillgången till svenskspråkiga tjänster i alla tvåspråkiga välfärdsområden. Alla områden har inte själva möjlighet att producera precis alla tjänster på svenska – men genom samarbete kan vi säkerställa att ingen blir utan det stöd de har rätt till.

Övergången till välfärdsområden har varit utmanande. Den svenska sakkunskapen kring intellektuell funktionsnedsättning har delvis splittrats och det saknas en nationell överblick av hur funktionshinderservicen fungerar på svenska. Därför behövs mer samarbete över välfärdsområdesgränser och förtroendevalda som följer upp hur samarbetet löper. Därför är det viktigt att även funktionshinderråden bevakar hur funktionshinderservicen fungerar på svenska. Samtidigt behöver även välfärdsområdenas nationalspråksnämnder noggrant följa med hur de språkliga rättigheterna förverkligas inom funktionshinderservicen.

Uppföljning, uppföljning, uppföljning

Jag hoppas att du som förtroendevald i ett tvåspråkigt välfärdsområde inte glömmer bort rättigheten till service på svenska. Som förtroendevald har du möjlighet att påverka genom att säkerställa att välfärdsområdets strategier beaktar den svenskspråkiga befolkningen, men även genom att följa upp hur funktionshinderservicen fungerar på svenska och bevaka hur samarbetsavtalet mellan de tvåspråkiga välfärdsområdena genomförs i praktiken. Genom att följa upp och ställa frågor kan du som förtroendevald jobba för att behoven hos dubbelminoriteten, svenskspråkiga personer med funktionsnedsättning, inte förbises i välfärdsområdets arbete.

Text: Vanessa Westerlund, sakkunnig inom påverkansarbete på FDUV

FDUV är en riksomfattande intresseorganisation för svenskspråkiga personer med intellektuell eller liknande funktionsnedsättning och deras närstående.

************

SUOMEKSI

Näin voit hyvinvointialueen luottamushenkilönä vaikuttaa ruotsinkielisten vammaisten asemaan

Onko sinut valittu luottamustehtävään kaksikielisellä hyvinvointialueella? Onnittelut – sinulla on nyt neljä tärkeää vuotta edessäsi! Toivon, ettet vammaisneuvoston tai aluevaltuuston jäsenenä unohda kahteen vähemmistöön kuuluvat: ruotsinkieliset vammaiset.

Jotta ruotsinkieliset vammaiset voivat elää itsenäistä elämää ja olla osallisina yhteiskunnassa, heille on turvattava palveluja ja tukea omalla äidinkielellään. Tämä on perustuslaissa turvattu oikeus, mutta se ei aina toteudu käytännössä.

Monille ruotsinkielisille voi olla sekä vaikeaa että stressaavaa, kun heillä ei ole mahdollisuutta käyttää tunnekieltään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisesti kehitysvammaisille ihmisille kieli on erityisen tärkeää. Monilla kehitysvammaisilla henkilöillä voi olla vaikeuksia ymmärtämisessä, uusien asioiden oppimisessa sekä ajatusten ja tunteiden ilmaisemisessa. Tämä tarkoittaa, että ruotsinkieliset palvelut ovat aivan keskeisessä asemassa. On myös tärkeää muistaa, että kaikki eivät ymmärrä tai puhu suomea.

Käytännössä ruotsinkieliset palvelut voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että:

• Sosiaalityöntekijä tai lääkäri osaa ruotsia
• Kuljetuspalvelun voi tilata ruotsiksi
• Asumisyksikön henkilökunta ymmärtää ja puhuu ruotsia
• Henkilöä koskevat päätökset ja asiakirjat laaditaan ruotsiksi
• Hyvinvointialue järjestää tiedotustilaisuuksia myös ruotsiksi

Työssäni ruotsinkielisten kehitysvammaisten etujärjestössä FDUV:ssä, olen viime vuosina useaan otteeseen kuullut tilanteista, jossa mainitsemani palvelut eivät toimi ruotsiksi. Monet ihmiset kokevat turhautumista ja turvattomuutta, kun he eivät voi luottaa siihen, että hyvinvointialueen palvelut toimivat myös ruotsiksi.

Miten ruotsinkielisiä palveluja turvataan?

Ruotsinkieliset vammaiset kuuluvat vähemmistön vähemmistöön ja he asuvat laajalla alueella. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ruotsinkielisiä asiantuntijoita ei aina ole riittävästi kaikilla hyvinvointialoilla. Siksi on tärkeää, että kaksikieliset hyvinvointipalvelut tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että kaikki saavat tarvitsemansa tuen omalla äidinkielellään.

Tämä velvollisuus yhteistyön tekemisestä on kirjattu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Lain mukaan kaksikielisten hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Yhteistyösopimuksen ansiosta kaksikieliset hyvinvointialueet voivat ostaa ja myydä palveluja toisiltaan. Näitä voivat olla esimerkiksi erikoislääkärin palvelut, asumispalvelut tai kriisi- ja kuntoutuspalvelut. Yhteistyövelvoite koskee kaksikielisiä hyvinvointialueita (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso) sekä Helsingin kaupunkia.

Toivon, että tästä blogista jää mieleen kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimus. Se on nimittäin keskeinen mekanismi, jolla varmistetaan ruotsinkielisten palvelujen saatavuus. Kaikki alueet eivät välttämättä itse pysty tuottamaan juuri kaikkia palveluja ruotsiksi – mutta yhteistyöllä voimme varmistaa, ettei kukaan jää ilman tukea, johon hänellä on oikeus.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen hyvinvointialueille on ollut haastavaa. Ruotsinkielinen asiantuntemus kehitysvammaisuudesta on osittain pirstaloitunut ja valtakunnallinen tilannekuva ruotsinkielisistä vammaispalveluista puuttuu. Siksi tarvitaan enemmän yhteistyötä hyvinvointialueiden välillä ja luottamushenkilöjä, jotka seuraavat yhteistyön edistymistä. On myös olennaista, että vammaisneuvostot seuraavat, miten vammaispalvelut toteutuvat ruotsiksi. Myös hyvinvointialueiden kansalliskielilautakunnat on seurattava tarkasti, miten kielelliset oikeudet toteutuvat vammaispalveluissa.

Seurantaa, seurantaa, seurantaa

Toivon, ettet kaksikielisen hyvinvointialueen luottamushenkilönä unohda oikeutta ruotsinkielisiin palveluihin. Hyvinvointialueen luottamushenkilönä voit edistää ruotsinkielisten vammaisten oikeuksia varmistamalla, että hyvinvointialueen strategioissa otetaan huomioon ruotsinkielisen väestön tarpeet. On myös tärkeää seurata ruotsinkielisten vammaispalvelujen saatavuutta ja miten kaksikielisten hyvinvointialueiden välinen yhteistyösopimus toteutuu käytännössä. Aktiivisella seurannalla voit vaikuttaa siihen, että kaksoisvähemmistöön kuuluvien ruotsinkielisten vammaisten tarpeita ei jätetä huomiotta hyvinvointialueen työssä.

Teksti: Vanessa Westerlund, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, FDUV

FDUV on Suomessa asuvien ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä etujärjestö.