Mäkisen selvitys: Osatyökykyisten Suomen malli parantaisi yhdenvertaisuutta

Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen luovutti tiistaina 9. helmikuuta työministeri Tuula Haataiselle selvityksen osatyökykyisten Suomen mallista. Uutinen ja selvitys on luettavissa TEM:n sivuilta.

Vammaisfoorumin puheenvuoron tiedotustilaisuudessa piti Simo Klem Kehitysvammaliitosta.

Tässä hänen puheenvuoronsa kokonaisuudessaan.

Kiitos, että pääsimme kommentoimaan tätä tärkeää selvitystä, ja suuri kiitos Hannu Mäkiselle hienosta selvitystyöstä, moninäkökulmaisesta tarkastelusta ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien korostamisesta.

Selvitys on tehty huolellisesti, ja siinä kaavaillulla osatyökykyisten Suomen mallilla on vahva pohja Ruotsin Samhallin ja Suomen työpankkikokeilun kokemuksista. Eli vaikka Suomen Samhall olisikin välityömarkkinakentällä uusi toimija, se olisi kuitenkin myös luonteva jatkumo aiempaan kehittämistyöhön ja osaltaan myös ratkaisu mm. työpankkikokeilun kohtaamiin haasteisiin.

On erittäin hyvä, että Suomen Samhall on suunnattu vain kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Olemme kuitenkin huolissamme, pääsevätkö kaikki vammaiset henkilöt aidosti osalliseksi tästä mahdollisuudesta. Selvityksessä on kaavailtu asiakkaiden ohjautumista Suomen Samhalliin pelkästään TE-toimiston kautta. Vaikka ratkaisulla on perustelunsa puolueettoman arvioitsijatahon väylänä, rajaako se kuitenkin osan vammaisista henkilöistä toiminnan ulkopuolelle? Esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt ohjataan nykyisin varsin automaattisesti työtoiminnan eli sosiaalipalvelujen maailmaan edes harkitsematta palkkatyöhön ohjaamista. Lisäksi työtoimintapaikoissa ympäri Suomea tehdään jo nykyisellään samanlaisia työtehtäviä kuin Suomen Samhallin on kaavailtu tarjoavan, mutta siis työtoimintana ilman palkkaa. Olisikin erittäin tärkeää, että myös työtoiminnassa olevat kehitysvammaiset henkilöt pääsisivät osaksi Suomen Samhallin palkkatyön mahdollisuutta joko niin, että todella varmistettaisiin heidän aito mahdollisuutensa ohjautua TE-toimiston arviointiprosessiin tai sitten laajentamalla ohjausmahdollisuutta niin, että ohjautuminen olisi mahdollista myös suoraan kuntien vammaispalveluista.

TE-toimiston ohjauksessa on mietityttänyt myös se, miten TE-toimistoissa osataan arvioida henkilöiden sopivuus Samhalliin ja miten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan arviointiprosessissa. Voisiko kuitenkin olla järkevää hyödyntää myös muiden tahojen arviointiosaamista ja mahdollistaa Samhalliin ohjautuminen kuntien vammaispalvelujen lisäksi myös muun muassa monialaisista yhteispalvelupisteistä, Ohjaamoista ja kuntakokeiluista?

Osatyökykyisten Suomen malli vaikuttaa selvityksen perusteella hyvältä kokonaisuudelta, ja kannatamme ehdotusta, että mallia pilotoidaan ensin erilaisilla alueilla ja yhdistetään se nykyisiin palveluihin ja hankkeisiin, työkykyohjelman hankkeisiin ja kuntakokeiluihin. On myös tärkeää, että Suomen Samhallin kanssa samanlaisten tavoitteiden ja periaatteiden mukaan toimivia jo olemassa olevia toimijoita tuetaan vahvasti. Tällaisia mm. kehitysvammaisia ihmisiä työllistäviä, nykyisin varsin ohuella julkisella rahoituksella tuettuja toimijoita ovat mm. Väylä ry Espoossa, Omenasieppari pääkaupunkiseudulla ja Ihme ja Kumma ry Salossa. Osatyökykyisten Suomen mallin yhtenä toimintamuotona voisikin olla mm. näiden tehokkaiksi havaittujen mallien monistaminen muille alueille Suomessa.

Selvityksessä kaavailtu palvelutoiminta-malli on erittäin kannatettava, koska työllistymisen tukemisessa oleellista on juuri henkilöitä lähellä oleva ohjaus, rinnalla kulkeminen sekä vahva tuki myös työllistymisen jälkeen. Tässä oleellista on riittävät henkilöresurssit, jotta toiminnalla on todellista vaikuttavuutta. Myös palaamisen ja uudelleen yrittämisen mahdollisuus on tärkeää, jos ensimmäinen yritys työsuhteessa ei syystä tai toisesta onnistuisikaan.

Lopuksi haluamme korostaa eläke-etuuksien ja osa-aikaisen työn ansiotulojen yhteensovittamisen tärkeyttä. Jo asiakassegmentoinnin rajauksista johtuen Suomen Samhalliin ohjautuisi suurelta osin työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ihmisiä. Tällä hetkellä eteenpäin viedään vain osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien eläke-etuuden ja ansiotulojen joustavaa yhdistämistä niin sanotulla lineaarisella mallilla. Valtaosa Suomen Samhalliin soveltuvista, mm. kehitysvammaisista henkilöistä on kuitenkin ohjattu lähinnä diagnoosinsa perusteella suoraan Kelan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Siksi Suomen Samhallin menestymiselle aivan olennaista olisi viedä aidosti eteenpäin lineaarista mallia myös Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä.