Takaisin Lausunnot -listaukseen Lausunto – Virkarikossäännösten uudistamista koskevista selvityksistä 15.4.2024 15.04.2024 Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/30101/2021 Onko muutoksia tapahtunut siinä, missä laajuudessa rikosoikeudellinen virkavastuu on katsottava tarpeelliseksi? Vammaisfoorumi katsoo, että rikosoikeudellinen virkavastuu on toimeenpantava mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti. Rikosoikeudellista virkavastuuta koskevan sääntelyn alaa ei tule ainakaan supistaa. Rikosoikeudellisen sääntelyn viimesijaisuudesta huolimatta virkavastuulla tulisi olla todellista merkitystä ja vaikutusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden toiminnassa. Sosiaalihuollon, ja erityisesti vammaispalveluiden osalta virkavastuu ei useinkaan realisoidu, vaikka lakeja jätetään tarkoituksellisesti noudattamatta. Vammaisfoorumi on huolestunut kehityksestä, joka on tapahtunut varsinkin vammaispalveluiden järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen tietoon on tullut paljon yhteydenottoja siitä, ettei lakia ole noudatettu. Tämä koskee mm. määräaikoja, jolloin viranomaisen olisi tullut vastata kansalaiselle sekä voimassa olevien vammaispalvelupäätösten yksipuolista muuttamista (hallintolain 6 §:n tarkoittaman luottamuksensuojan rikkominen). Lainvastaisuudet liittyvät niin päätöksentekoon, toimintakäytäntöihin kuin asiakkaiden kohteluunkin. Eri tilanteita tulisi tarkastella virkavelvollisuuden tai tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisena. Tosiasiassa rikosoikeudellinen virkavastuu saadaan usein katoamaan, kun sen sijasta voidaan vedota hallinto-oikeudelliseen muutoksenhakuoikeuteen, jonka tarjoama oikeussuoja varsinkin heikommassa asemassa olevalle vammaispalvelun asiakkaalle on kuitenkin monesti näennäistä. Tuntuu myös siltä, että tällaisen tosiasiallisen virkavastuun häviämisen myötä osa vammaispalveluiden viranhaltijoista kokevat voivansa toimia lähes ”omien sääntöjensä” mukaan. Tuleeko rikosoikeudellisessa virkavastuussa säilyttää laaja ja suppea virkavastuu, vai tuleeko virkavastuun eri henkilöryhmissä olla yhtä laajaa? Vammaisfoorumi katsoo, että virkavastuu tulee olla kaikissa eri henkilöryhmissä yhtä laajaa, koska yhdenvertaisuus sitä edellyttää. Asialla on myös merkitystä kaikkien asianosaisten oikeussuojan kannalta. Tuleeko rikosoikeudellisen virkavastuun aineellisena keskeisperusteena julkisen vallan käyttämisen (RL 40:11 5 kohta) sijaan olla julkisen hallintotehtävän/julkisen tehtävän hoitaminen? Mahdollisia kehittämistarpeita rikoslain yksittäisissä virkarikossäännöksissä? Erityisesti selvityksessä on runsaasti oikeuskäytäntöä yksittäisten mutta varsin yleisluonteisesti kirjoitettujen virkarikossäännösten tulkinnasta. Sote -palveluihin liittyen pääpaino ali- ja ylioikeusratkaisuissa on lääkärin rikosoikeudellisen vastuun määrittelyssä lääketieteellisten tutkimusten tai hoidon puutteellisuudesta, josta on aiheutunut vahinkoseurauksia potilaalle. Vaikka vammaisten henkilöiden ryhmä ei ole yhtenäinen eivätkä vammaiset ole yksinomaan sote -kansalaisia eli heidän asemansa ei tyhjenny mahdollisten sote -palveluiden käyttöön, niin haasteita sosiaalipalveluiden sisällä virkavastuun määrittelyssä on ollut olemassa. Korkein oikeus (2009:86) arvioi rikosvastuun toteutumista tapauksessa, jossa vammaispalvelulain mukaan tuli laatia kaikissa tilanteissa palvelusuunnitelma. Erään kaupungin toimintakäytäntönä oli se, ettei pelkästään yhden vammaispalvelun, kuten kuljetuspalvelun myöntämiseksi laadittu palvelusuunnitelmaa. Vammaispalveluiden asiakkaan kohdalla näin oli menetelty eikä laissa säädettyä palvelusuunnitelmaa oltu laadittu. KKO totesi tämän menettelyn olevan lainvastainen mutta yksittäisen virkamiehen ei katsottu olleen rikosvastuussa tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vastuusuhteiden epäselvyys vaikutti ylimmän oikeuden tulkintaan tilanteessa. Vammaisfoorumin mielestä tämäkin oikeustapaus osoittaa, ettei selkeän lainsäädännöstä ilmi käyvän oikeusohjeen rikkominen johda sosiaalipalveluiden puolella rikosvastuuseen. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus koskee myös oikeussuojan saatavuutta. Artiklassa 13 säädetään vammaisen henkilön tehokkaan oikeussuojan saatavuudesta. Tehokas oikeussuoja tulee toteutua niin hallinto-, rikos- ja siviilioikeudellisissa prosesseissa. Oikeusprosessissa on otettava huomioon mahdolliset menettelylliset mukautukset vammaisen tarpeita vastaavasti. Mahdollisia kehittämistarpeita virkarikosten seuraamuksissa? Vammaisfoorumin pitää hieman erikoisena varoitusta rikoslaissa säädettynä seuraamuksena esim. tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen (RL 40:10). Varoitus on kuitenkin selkeä hallinto-oikeudellinen seuraamus. Varoitus rikosoikeudellisena seuraamuksena vaikuttaa muodollisbyrokraattiselta ratkaisulta, joka ei ole tehokas oikeusseuraamus. Arvionne arviomuistiossa esitetyistä ehdotuksista? Vammaisfoorumi kannattaa arviomuistiossa esiin nostettua painopisteen siirtymää julkisesta vallankäytöstä julkisen hallintotehtävän hoitamiseen toimintaympäristön muutoksen seurauksena. Arvionne selvityksessä esitetyistä ehdotuksista? Selvityksessä nostetaan esiin viranhaltijoiden virkavastuusääntelyn kehittäminen nimenomaan substanssipuolella. Vammaisfoorumia hieman huolestuttaa kehitys, kun on ollut havaittavissa tällaista byrokratialla perustelemista. Virkavastuun toteuttaminen on ollut sattumanvaraista ja painottuu sote -puolellakin pikemminkin terveydenhuollon ammattilaisiin potilasvahingoissa tai luvattomissa tietojenkatselu-urkinnoissa, mutta sosiaalipuolen viranhaltijoiden virkavastuu esim. vammaispalveluiden osalta ei juurikaan toteudu palveluiden laiminlyönti- tai virkavirhetyyppisissä tilanteissa vrt. KKO 2009:86.
