Vastaanottaja: Ylioppilastutkintolautakunta
Asia: OPH-858-2025
Ajankohta: 23.4.2025
Vammaisfoorumi pitää valitettavana sitä, että vammaisjärjestöiltä ei pyydetty asiasta lausuntoa, vaikka asia koskee myös vammaisia opiskelijoita ja on tekijöitä, jotka tulee huomioida ylioppilastutkintoa uudistettaessa. Lausuntopyynnön jakelussa on sivuutettu vammaisjärjestöt, eikä siten noudateta YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoitetta. Se, että lausuntopyyntö on yleisesti saatavilla lausuntopalvelu.fi -sivustolla ei ole riittävää osallistamista asiassa, jolla on merkittäviä vaikutuksia myös monen vammaisen nuoren lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin. Olemme mielellämme käytettävissä asian jatkovalmistelussa ja jäsenjärjestöistämme löytyy paljon asiantuntemusta, jota voitaisiin hyödyntää asian valmistelussa ja varmistaa siten, että vammaisten opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuu myös uudistetun ylioppilastutkinnon osalta.
Vammaisfoorumi haluaa huomauttaa, että ylioppilastutkintoa uudistettaessa on otettava huomioon YK:n vammaisyleissopimus. Sopimuksen 24.artikla käsittelee koulutusta ja se velvoittaa takaamaan yhdenvertaisen oikeuden koulutukseen. Vammaisia henkilöitä ei pidä millään tavoin sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle heidän vammaisuutensa vuoksi ja vammaisia henkilöitä varten on tehtävä heidän tarvitsemansa yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset.
Yhdenvertaisuutta, yhdenvertaisuuslain mukaisia kohtuullisia mukautuksia tai YK:n vammaissopimusta ei valitettavasti käsitellä muistiossa. Myös vammaisvaikutusten arviointi puuttuu. Vammaisilla opiskelijoilla tulee lähtökohtaisesti olla mahdollisuus tehdä kaikki ylioppilaskokeet, ml. kuvataiteen, liikunnan ja musiikin, mutta muistion lähtökohdaksi ei kuitenkaan ole asetettu yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamista. Muistio ei pureudu eikä tarjoa ratkaisuja siihen, miten vammaiset pystyvät yhdenvertaisesti osallistumaan kaikkiin ylioppilaskokeisiin.
Vammaisfoorumi on huolissaan esteettömyyden ja digitaalisen saavutettavuuden (YK:n vammaissopimuksen 9 artikla) näkymättömyydestä muistiossa. Lainsäädännön tulisi selkeästi ja yksiselitteisesti velvoittaa oppilaitokset varmistumaan siitä, että sen käyttämät oppimateriaalit ja oppimisympäristöt täyttävät nämä ehdot. Vammaisfoorumi olisi toivonut, että seurantaryhmän ja alatyöryhmän työtä olisi ensisijaisesti ohjannut tahtotila lukiokoulutuksen kehittämisestä inklusiivisempaan suuntaan ja tämä olisi myös käynyt ilmi seurantaryhmän ja alatyöryhmien tehtävistä. Muistiossa ei arvioida lukiokoulutuksen tai lukiodiplomien nykytilaa digitaalisen saavutettavuuden tai yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Eikä muistio tarjoa kaikilta osin konkreettista näkemystä ja toteutusmallia siitä, miten tulevaisuudessa varmistutaan siitä, että myös vammaisilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kaikki ylioppilaskokeet.
Vammaisfoorumi kiinnittää huomiota muistion kappaleeseen 4.3. Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta (s. 25) ja erityisesti sen kolmeen viimeiseen kappaleeseen: Kokelas voi sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden taikka muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi suorittaa ylioppilastutkinnon kokeet poikkeavasti (L502/2019 9 § 1 mom.). Poikkeavaan arvosteluun suhtaudutaan laissa pidättyvästi, sillä se muodostaa poikkeuksen kokelaiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Ylioppilastutkintolautakunta antaa erityisjärjestelypäätöksen noin 5000 kokelaalle vuodessa. Lukio voi antaa erityisjärjestelyitä äkillisissä tilanteissa.
Kokeet laaditaan pääasiassa siten, että kaikki voivat ne suorittaa. Esimerkiksi videoihin lisätään tekstitys. Tyypillisiä erityisjärjestelyitä ovat erillinen tila ja kahden tunnin lisäaika. Muita erityisjärjestelyitä ovat esimerkiksi avustajan käyttäminen, ääniaineistoltaan rajoitettu koe ja näkövammaisen apuvälineillä suoritettava koe. Vastaavanlaisia erityisjärjestelyitä tarvitaan myös taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeisiin.
Taito- ja taideaineiden kokeiden lähtökohtana ovat nykyisten kokeiden kaltaiset resurssit kokelaiden, lukioiden ja lautakunnan kannalta. Oppivelvolliset kokelaat saavat 5 ensimmäistä koetta ja niiden hylättyjen uusinnat maksuttomasti, mutta muut kokeet ovat maksullisia. Lukiot huolehtivat mm. koetilaisuuksien valvonnoista ja alustavasta arvostelusta. Koejärjestelyt vaihtelevat kokelasmäärän mukaisesti. Lautakunnassa asiantuntijajäsenyys on luottamustoimi. Kokeiden laadinnasta ja arvostelusta maksetaan erilliset palkkiot.
Taito- ja taideaineiden kokeiden tulee olla mahdollisia myös vammaisille opiskelijoille ja näihin tulee olla mahdollista saada erityisjärjestelyjä. Taito- ja taideaineiden kokeet tulee toteuttaa niin, ettei kokeiden järjestelytapa sulje pois vammaisia opiskelijoita tai heidän tarvitsemiaan kohtuullisia mukautuksia, tukitoimia ja/tai erityisjärjestelyjä. Vammaisfoorumi epäilee, etteivät nykyiset resurssit tule riittämään ja arvioi, että kirjoitettavien aineiden määrän kasvaessa, myös resursseihin tulee kohdistumaan kasvupainetta.
Henkilökohtaisen avustajan rooliin liittyvää problematiikkaa ei ole pohdittu. Miten paljon henkilökohtainen avustaja voisi avustaa vammaista opiskelijaa koetilanteessa tai valmistavaa näyttöä annettaessa? Yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa tulisi laatia ohjeet henkilökohtaisen avun käytöstä koetilanteessa. Ohjeissa tulisi huomioida ja avata henkilökohtaisen avun tarkoitus erilaisissa tilanteissa. Ohjeiden avulla kokeiden järjestäjät pystyisivät ymmärtämään henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön välisen työnjako. Vammaisen henkilön oikeutta määritellä itse oma avuntarpeensa ja se, miten se toteutetaan, tulisi kunnioittaa. Selkeä ohjeistus henkilökohtaisen avun käytöstä koetilanteessa tukee yhdenvertaisuutta, ehkäisee väärinymmärryksiä ja epäluuloja, kunnioittaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja antaa tukea kokeen järjestäjille ja avustajille.
Vammaisfoorumi haluaa muistuttaa vammaisuuden moninaisuudesta. Vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä ja kaikkien tarpeisiin tulee vastata. Kommentoitava esitys ei riittävästi ota huomioon erilaisten vammaisten henkilöiden tarpeita kohtuullisin mukautuksin. Vammaisfoorumi haluaa muistuttaa, että kohtuullisissa mukautuksissa on ennen kaikkea kyse ratkaisuvaihtoehdoista, ei rajoituksista.
Näkökulmia kuvataiteen ylioppilaskokeiden toimeenpanosta
Vammaisfoorumin mielestä kuvataide on liian kapea valinta ylioppilastutkinnon kokeeksi ja ehdottaa tilalle laajempaa taiteen koetta. Kuvataide puhtaasti visuaalisen, näköaistin avulla havaittavan esityksen tuotantona sulkee mm. näkövammaiset pois eikä sitä näin ollen tulisi valita ylioppilastutkinnon kokeeksi. Laajempi näkemys ottaisi mukaan myös tuntoaistin avulla tuotettavan, tulkittavan ja ymmärrettävän taiteen.
Kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa (kuva)taide ylioppilaskirjoituksessa ja Vammaisfoorumi on pettynyt, ettei muistiossa arvioida niitä keinoja ja mahdollisuuksia, joilla tämä mahdollisuus varmistetaan. Tällaisessa tilanteessa kyseeseen voisivat tulla kolmiulotteiset veistokset tai muut taiteen muodot, joiden tuotannossa tuntoaistilla on tärkeä rooli. Muistiossa ei myöskään arvioida, miten taide arvostellaan.
Saavutettavuuden näkökulma puuttuu luvusta 6. Näkemyksiä kuvataiteen ylioppilastutkinnon kokeen kehittämistyön tueksi. Kappaleessa 6.2.2. Kuvataiteen valmistavan näytön toimeenpano lukiossa esitetään, että opiskelija saisi valmistavan näytön tehtävän tehtävävaihtoehdot vasta näyttötilaisuudessa. Vammaisfoorumi on huolissaan siitä, miten varmistutaan siitä, että tehtävävaihtoehdot soveltuvat vammaiselle opiskelijalle ja miten hänen kohdallaan riittävät mukautukset on mahdollista tehdä, kun tehtävävaihtoehtoja ei tiedä etukäteen. Muistiossa ei myöskään yksilöidä, miten korvaavat tehtävät toteutettaisiin tilanteessa, jossa vammainen henkilö ei pystyisi tekemään (kuva)taiteen ylioppilaskoetta. Valmistavaa näyttöä varten vammaisella opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus saada erityisjärjestelynä hänen tarvitsemansa välineet ja materiaalit. Muistiossa ei myöskään ole arvioitu sitä, miten käytettävien materiaalien, välineiden ja toteutustapojen rajaaminen saattaa itse asiassa käytännössä sulkea vammaiset opiskelijat kokeen ulkopuolelle, sillä he eivät välttämättä tuota taidetta samoilla materiaaleilla, välineillä tai toteutustavoilla kuin vaikkapa näkevät opiskelijat. Tällainen lähestymistapa on syrjivä.
Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan valmistavan näytön kannalta on ongelmallista myös se, jos tulkki tai avustaja ei saa olla samassa tilassa. Oikeudenmukaisen arvioinnin näkökulmasta on välttämätöntä, että kokelas saa tehtävänannosta lähtien käyttää prosessissa esim. tarvitsemiaan tulkkauspalveluja. Vammaisfoorumi muistuttaa, että vuoden 2023 lopussa on tullut voimaan parannus, jonka perusteella tulkkia saa käyttää tutkintotilaisuudessa rajatusti: Jos Kansaneläkelaitos on myöntänyt kokelaalle oikeuden kuulovammaisen, kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen henkilön opiskelutulkkaukseen, kokelas voi käyttää tulkkia ilman erillistä erityisjärjestelypäätöstä ylioppilastutkinnon kokeiden aloituksessa ja lopetuksessa. Kokeiden aikana tulkki voi olla tavoitettavissa, jotta tulkkausta tarvitseva kokelas voi kokeen aikana tai sen keskeytyessä kommunikoida valvojan kanssa ja saa samat toimintaohjeet kuin muutkin kokeen suorittajat. Tulkkaus ei koske tehtävien ja vastausten sisältöä. Tulkin tulee olla esteetön hallintolain (434/2003) 28 § esteellisyysperusteiden mukaan.
Näkökulmia liikunnan ylioppilaskokeiden toimeenpanosta
Liikunnan alatyöryhmän osalta Vammaisfoorumi haluaa erityisesti nostaa myönteisenä esiin asiantuntijatapaamiset soveltavaan valmistavaan näyttöön liittyen.
Uudistuksella voidaan edistää vammaisten nuorten osallistumista liikunnan opintoihin koko lukio-opintojen ajan. Uudistus edistää täten myös opiskeluhyvinvointia. Jatko-opintoja silmällä pitäen liikunnanura tulee olla mahdollinen kaikille ja suunniteltu uudistus osaltaan auttaa myös vammaista oppilasta opiskelemaan ja työllistymään liikunta-alalle lukio-opintojen jälkeen. Oppimateriaaleissa on hyvä tuoda esiin liikunnan yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäämisessä sekä soveltavia tapoja mahdollistaa liikkuminen ja liikuntaharrastukset.
Liikunnan ylioppilaskokeen on arvioitava osaamista, ei fyysisiä rajoitteita. Soveltavat ja vaihtoehtoiset suoritustavat ovat tärkeitä. Esimerkiksi selvityksessä käytettyjen soveltavan liikunnan asiantuntijoiden esiin tuoma oman suorituksen videointi voi toimia hyvänä näyttönä osaamisesta.
Kokeen suorituspaikkojen on oltava esteettömiä (liikuntatilat, pukuhuoneet, kulkureitit). Tarvittaessa on tarjottava apuvälineitä tai mahdollisuus käyttää omia välineitä (esim. urheiluun soveltuva pyörätuoli). Avustajan käyttö tulee sallia, sillä se on opiskeluun tarvittava tukitoimi. Avustajan osalta on muistettava, että hän ei tee asioita opiskelijan puolesta vaan oppilas ohjaa avustajaa työssään myös liikunnallisissa tehtävissä.
Mikäli Move-mittauksia käytetään osana liikunnan arviointia lukiossa tai ylioppilaskokeessa, on varmistettava, että sovelletut mittarit ja vaihtoehtoiset arviointitavat ovat kunnossa ja saatavilla. Soveltava Move – mittaus ei nykyisessä muodossaan ole automaattisesti kaikille vammaryhmille sopiva.
Näkökulmia musiikin ylioppilaskokeiden toimeenpanosta
Valmistavan näytön digitaalisen artefaktin suhteen Vammaisfoorumi haluaa muistuttaa digitaalisen saavutettavuuden vaateesta ja siitä, että vammaisen henkilökohtaisen avustajan rooli koetilanteessa on syytä kirjoittaa auki. Mikäli kokeessa on muuta digitaalista aineistoa tai musiikin kuuntelutehtäviä, näidenkin osalta on varmistuttava digitaalisen saavutettavuuden toteutumisesta.
Kaikilla vammaisilla henkilöillä tulisi olla oikeus opiskella musiikkia ja osallistua kokeeseen, mukaan lukien kuulovammaisilla opiskelijoilla. Kuuntelukokeiden osalla tulee olla mahdollisuus kohtuullisiin mukautuksiin.
Vammaisfoorumi ry
Veera Florica Rajala, puheenjohtaja
Anni Kyröläinen, pääsihteeri
045 217 4936, anni.kyrolainen@vammaisfoorumi.fi
