YK:n vammaisoikeuksien komitea käsittelee 21.- 22.8.2025 Genevessä Suomen valtion ensimmäistä, jo vuodelta 2019 olevaa maaraporttia YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanosta sekä Suomen komitealta saamiin lisäkysymyksiin keväällä 2024 antamia vastauksia.

Vammaisfoorumi lähetti keväällä 2023 YK:n vammaisoikeuksien komitealle rinnakkaisraportin, jossa kuvattiin vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisessa Suomessa olevia vakavia, perus- ja ihmisoikeuksia uhkaavia ongelmia, jotka jo silloin vaaransivat vammaisten ihmisten osallisuutta monilla elämänalueilla ja jopa jättivät osan vammaisista ihmisistä yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle. Rinnakkaisraportissa kuvattiin mm. osallistamisen laiminlyömistä ja näennäisyyttä, esteettömyyden ja saavutettavuuden ongelmia, vammaisten ihmisten puutteellista oikeusturvaa ja puutteellisia mahdollisuuksia käyttää oikeudellista kelpoisuuttaan, vammaissopimuksen sivuuttamista viranomaisten ja tuomioistuinten toiminnassa, palveluiden valvonnan puutteita, itsemääräämisoikeuden rajoituksia ja kaltoinkohtelua jopa palvelujen henkilökunnan taholta sekä asumispalvelujen ja henkilökohtaisen avun ja liikkumisen palvelujen puutteita.

Rinnakkaisraportin jättämisen jälkeen vammaisten ihmisten oikeuksia ja vammaissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa ovat lyhyessä ajassa heikennetty ja jopa vammaissopimuksen merkitystä kyseenalaistetaan. Vammaisuus syrjintäperusteena on lähes kaksinkertaistunut ja syrjivät asenteet myös poliittisten päätöksentekijöiden, jopa kansanedustajien ja ministerien, keskuudessa ovat yleistyneet, mikä on heijastunut myös asenteisiin yhdenvertaisuusviranomaisia kohtaan.

Vammaisfoorumin kesällä 2025 YK:n vammaisoikeuksien komitealle lähettämässä jatkorinnakkaisraportissa kuvataan, kuinka Suomi on vuosina 2023–2025 siirtynyt tilanteeseen, jossa valtio heikentää vammaisten ihmisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta suojaavaa lainsäädäntöä (vammaispalvelulaki, yhdenvertaisuuslaki), ei toteuta hallitusohjelmaan kirjattuja lainsäädäntöuudistuksia (itsemääräämisoikeushanke), ohjaa vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia rajoittavien toimenpiteiden käyttöä lainsäädännön sijaan vain ohjeilla (valmisteilla oleva IMO-opas, OPH:n ohjeet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitustoimenpiteistä), ei riittävästi ohjaa eikä seuraa lainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista (vammaispalvelulaki ja sen soveltamisohjeet hyvinvointialueilla) eikä huolehdi vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvostojen osallistamisesta vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti (mm. holhoustoimilain uudistaminen, vammaispalvelulain täytäntöönpano,).

Lisäksi valtio on toimeenpannut mittavia sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia ja ilmoittanut niiden edelleen jatkuvan. Leikkausten kasautuvat ja pitkäaikaiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten vammaisiin ihmisiin. Muuta väestöä useammin koko elämänsä minimisosiaaliturvan varassa elävien vammaisten ihmisten elämänmittainen köyhyys syventyy.

Valtio on myös jo leikannut yli kolmanneksen vammaisjärjestöjen ja Vammaisfoorumin toimintarahoituksesta ja on kohdistamassa uusia miljoonien eurojen lisäleikkauksia erityisesti järjestöjen edunvalvontaan ja oikeudelliseen neuvontaan tilanteessa, jossa neuvonta ja edunvalvonta olisi erityisen tärkeää vammaisten ihmisten palveluiden saamisen ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Toteutuessaan leikkaukset tarkoittaisivat vammaisten ihmisten äänten vaientamista.

Tätä vuosien 2023-2025 heikentämiskehitystä Suomen valtio ei ole huomioinut omassa raportoinnissaan YK:n vammaisoikeuksien komitealle, joten Vammaisfoorumi ehdottaa komitean kehottavan Suomea kiireellisesti uudelleen raportoimaan vammaissopimuksen täytäntöönpanosta ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta.

Taina Kölhi/Näkövammaisten liitto

juristi