Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum                      9.5.2022

Eduskunta
Sivistysvaliokunta
siv (at) eduskunta.fi

Asia: K 7/2022 vp Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022

Ajankohta: Sivistysvaliokunnan kokous perjantaina 13.5.2022 klo 11.30

Vammaisfoorumi ry kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuultavaksi ja jättää kirjallinen asiantuntijalausunto koskien yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomusta 2022.

Vammaisfoorumi on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä.

Kirjallisessa asiantuntijalausunnossaan Vammaisfoorumi käsittelee yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomusta sivistysvaliokunnan toimialan näkökulmasta. Aiemmin (19.4.2022) Vammaisfoorumi on jättänyt kirjallisen asiantuntijalausunnon ja ollut kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Vammaisfoorumi muistuttaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta ja sen sitovuudesta. Sopimus on Suomessa voimassa laintasoisena. Se on yksi ihmisoikeussopimus, jota ei tule sivuuttaa. Vaikka sopimuksen ratifioinnista tulee kesällä 2022 jo kuusi vuotta, sopimusta ei tunneta läheskään niin hyvin kuin olisi tarpeen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksessa YK:n vammaissopimus on keskeisessä osassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa toimenpide-ehdotuksissaan monia YK:n vammaissopimukseen liittyviä asioita.

Vammaisfoorumi muistuttaa YK:n vammaissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan osallistamisvelvoitteesta. Tämä toteutuu edelleen puutteellisesti. Vammaisjärjestöt joutuvat muun muassa muistuttamaan ministeriöitä YK:n vammaissopimuksesta ja osallistamisvelvoitteesta sekä toimimaan vahtikoirina, jotta vammaisten ihmisten osallisuus ja vammaisjärjestöjen osallistaminen tosiasiassa toteutuvat.

YK:n vammaissopimuksen artikla 24 käsittelee koulutusta. Sen mukaan sopimuspuolet tunnustavat vammaisten ihmisten oikeuden koulutukseen. Toteuttaakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen toteutumisen.

Koska koulutus kytkeytyy tiiviisti työelämään, merkittävä on artikla 27, joka käsittelee työtä ja työllistymistä. Artiklan mukaan sopimuspuolet tunnustavat vammaisten ihmisten oikeuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa.  Tämä sisältää oikeuden mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksytyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten ihmisten saavutettavissa.

YK:n vammaissopimuksen 9 artikla käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Jotta vammaiset ihmiset voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille ihmisille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla.

Osallistumista kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan sekä urheiluun käsitellään artiklassa 30. Artiklan mukaan sopimuspuolet tunnustavat vammaisten ihmisten oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään sekä toteuttavat asianmukaiset toimet järjestääkseen vammaisille ihmisille mahdollisuuden kehittää ja käyttää luovia, taiteellisia ja älyllisiä kykyjään paitsi omaksi hyödykseen myös yhteiskunnan rikastamiseksi. Lisäksi sopimuspuolet toteuttavat kansainvälisen oikeuden mukaisesti kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen, että teollis- ja tekijänoikeuksia suojaava lainsäädäntö ei kohtuuttomasti tai syrjivästi estä kulttuuriaineiston saatavuutta vammaisille ihmisille. Artiklan mukaan vammaisilla ihmisillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus erityisen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä, kuten viittomakielten ja kuurojen kulttuurin, tunnustamiseen ja tukeen. Samoin sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet, jotta vammaisilla ihmisillä on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua muiden kanssa virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan.

Vammaiset ihmiset ja syrjintä

Käsittelyssä oleva yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomus on toinen. Ensimmäinen annettiin vuonna 2018. Merkittävää on, että syrjintäperusteet ja eri ihmisryhmien kokeman syrjinnän määrä ei ole vähentynyt. Vammaisten ihmisten kohdalla syrjintä on edelleen syvällä yhteiskunnan rakenteissa. Vammaisuus on suurin syrjintäperuste yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden syrjintäyhteydenottojen määrässä (806 kappaletta).

Syrjinnän yleisyydestä Suomessa kertoo myös se, että 44 % suomalaisista pitää vammaisten ihmisten syrjintää yleisenä. Tieto perustuu EU:n perusoikeusviraston tekemään tutkimukseen. Vammaisfoorumi toteaa, että vammaisjärjestöjen näkemys asiasta on yhtenevä näiden havaintojen kanssa. Samoin Vammaisfoorumi toteaa, että vammaisjärjestöjen tiedot elämänalueista, joilla syrjintää on huomattavan paljon, ovat yhtenevät yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä viimeisen neljän vuoden aikana keskeisesti esiin nousseiden osa-alueiden kanssa.

On huomattava, että vammaisten ihmisten syrjintä on tilastoissa kasvanut jatkuvasti. Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien perus- ja ihmisoikeudet ovat keskiössä kaikessa yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä. Vammaisfoorumi pitää tätä välttämättömänä. Vammaisten ihmisten kohdalla on hyvä havaita, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettukin toteaa, että kyseessä on huomattavan aliraportoitu ilmiö. Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää kaikilla eri elämän osa-alueilla, toisin kuin moni muu ryhmä. Suuri osa syrjinnästä aiheutuu yhteiskunnan rakenteista ja vallitsevista asenteista.

Vammaisfoorumin mielestä on merkittävää, että vireille tulleista koulutusta koskevista syrjintäyhteydenotoista vuosina 2018–2021 ylivoimaisesti suurimmassa osassa kyse on ollut vammaisuudesta (150 kappaletta). Kolmanneksi suurin syrjintäperuste on terveydentila (84 kappaletta). Vammaiset ihmiset kokevat koulutussektorilla huomattavasti enemmän syrjintää kuin muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Syrjintää koetaan koko koulutuspolun varrella aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteen koulutukseen sekä elinikäisen oppimisen viitekehyksessä. Vammaisten ihmisten koulutuspolulla kokema syrjintä näyttäytyy monella tavalla. Osa vammaisista ihmisistä kokee myös moniperusteista syrjintää, mikäli he kuuluvat useampaan vähemmistöön (esimerkiksi vammaiset maahanmuuttajat).

Koulutukseen kytkeytyy tiiviisti työelämä. Se on yksi elämänalue, jolla vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu. Tämä on nähtävissä myös tilastollisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän lakisääteisen näkövammarekisterin tilastojen mukaan näkövammaisten työllisyysaste on 41,3 %. Lukuun sisältyvät sekä kokoaikaista työtä tekevät että he, joilla on ainakin joitain palkka- tai yrittäjätuloja. Kaikkien vammaisten ihmisten työllisyysasteen arvioidaan olevan noin 20 %. Suomessa on suuri määrä kouluttautuneita, työkykyisiä ja työhaluisia vammaisia ihmisiä, jotka ovat tahtomattaan työelämän ulkopuolella. On huomattava, että vammaisten ihmisten kohdalla syrjintä kohdistuu myös rekrytointiin, jolloin työsuhdetta ei edes solmita.

Mitä tarkoittaa yhdenvertaisuus?

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta käy ilmi, että valtuutettu törmää työssään jatkuvasti väärinkäsitykseen siitä, mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa. Virheellisesti ajatellaan, että yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien samanlaista kohtelua. Asia ei ole näin. Tämä väärinkäsitys aiheuttaa vakavia esteitä ja ongelmia muun muassa vammaisille ihmisille. Vammaisfoorumin kokemusten mukaan yhdenvertaisuuden virheellinen tulkinta on valitettavan yleistä ja vaikeuttaa merkittävästi vammaisten ihmisten elämää ja arjen sujuvuutta. On välttämätöntä, että väärinkäsitys oikaistaan ja yhdenvertaisuus ymmärretään oikein. Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettukin toteaa, tarvitsemme perusteellisen ajattelutavan muutoksen, jotta YK:n vammaissopimuksen asettama tavoite vammaisten ihmisten todellisesta yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta toteutuu.

Kohtuulliset mukautukset

Yllä YK:n vammaissopimuksen kohdalla Vammaisfoorumi viittasi sopimuksen artiklaan 24, joka käsittelee koulutusta. Suomessa vammaisten ihmisten oikeus koulutukseen ei koetun syrjinnän vuoksi toteudu täysimääräisesti.

Vammaisfoorumi kiinnittää huomiota erilaisiin kohtuullisiin mukautuksiin, joiden avulla vammaisten ihmisten oikeuden koulutukseen toteutuminen olisi mahdollista täysimääräisesti. Kohtuullisia mukautuksia ei kuitenkaan käytetä eikä niistä tiedetä läheskään riittävästi.

Kohtuullisista mukautuksista säädetään yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 15 §: ssä. Sen mukaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen ihminen voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan koulutusjärjestelmän toimijoiden koulutusta ja osaamista vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden ohjauksessa ja opettamisessa tulee lisätä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että eri koulutusasteiden oppilaitoksissa työskentelevät saavat koulutusta kohtuullisista mukautuksista, niiden järjestämisen velvoittavuudesta ja siitä, mitä niiden järjestäminen käytännössä tarkoittaa.

Kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta käy ilmi, kohtuullisten mukautusten epääminen on yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintää. Tämä syrjinnän muoto jää usein piiloon, sillä vammaiset ihmiset ja koulutuksen parissa työskentelevät eivät koe sitä syrjinnäksi. Näin ollen tilannetta ei raportoida. Mikäli kaikki kohtuullisten mukautusten epäämistapaukset saatettaisiin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tietoon, on perusteltua arvioida, että vammaisiin ihmisiin kohdistuneiden syrjintäepäilyjen määrä kasvaisi entisestään.

Kohtuullisten mukautusten epääminen on vammaisille oppilaille ja opiskelijoille valitettavan usein arkipäivää. Erityisen vahingollista tämä on vammaisten lasten osallisuuden kehittymiselle. Kohtuullisten mukautusten epääminen vie pois mahdollisuuden osallistua yhdenvertaisesti oppilaitoksen arkeen. Esimerkiksi liikunnan tai kotitalouden apuvälineiden hankkimatta jättäminen on kohtuullisten mukautusten epäämistä. Näiden apuvälineiden hankkiminen tai vuokraaminen mahdollistaisi vammaisen oppilaan täysipainoisen osallistumisenkyseisten oppiaineiden tunneilla. Apuvälineet, niin henkilökohtaiset kuin koulukohtaiset, mahdollistavat osallisuuden koulutukseen. Puutteet apuvälineissä tai niiden puuttuminen kokonaan vahingoittavat vammaisten opiskelijoiden kykyä opiskella täysipainoisesti, saattavat johtaa opintojen keskeytymiseen tai oppilaitoksesta eroamiseen. Oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien tulee edistää yhdenvertaisuutta, esimerkiksi apuvälineiden osalta.

Vammaisfoorumi pitää tärkeänä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen suositusta, että lakiin kirjataan YK:n vammaissopimuksen mukaiset velvoitteet kohtuullisiin mukautuksiin sekä ennakollinen varautuminen vammaisten ihmisten erityistarpeisiin kaikille sopivaa suunnittelua käyttäen.

Vammaiset nuoret ja ammatinvalinnan vaihe

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta ei käy riittävästi ilmi vammaisten nuorten kokema syrjintä ammatinvalinnassa ja opinto-ohjauksessa. Vammaisfoorumin kokemuksen mukaan vammaisten nuorten ammatinvalinnan ja opintojen ohjaukseen vaikuttavat vielä nykyisinkin voimakkaasti ohjausta toteuttavan työntekijän tai tahon ennakkoajatukset.  Vammaisia nuoria itseään ei kuunnella riittävästi. Oletuksia tehdään pelkästään heidän vammansa perusteella ottamatta huomioon nuoren kiinnostuksen kohteita ja taipumuksia. Vammaiset nuoret ohjataan liian usein ammatillisiin erityisoppilaitoksiin, vaikka heillä olisi hyvät arvosanat ja halua opiskella lukiossa. Vammaisia opiskelijoita ohjataan myös usein TELMA-opintoihin (ja sitä kautta työkyvyttömyyseläkkeelle opintojen jälkeen), vaikka he haluaisivat opiskella itselleen ammatillisen perustutkinnon ja työllistyä. Opiskelumahdollisuuksia ja alavaihtoehtoja ei arvioida riittävästi kohtuulliset mukautukset huomioiden ja nuoren omia toiveita arvostaen. Vammaisten ihmisten koulutus- ja uratoiveita tulee kuulla ja kunnioittaa koko koulutuspolun ajan mukaan lukien elinikäinen oppiminen.

Esteettömyys ja saavutettavuus koulutuksessa

Vammaisfoorumi korostaa esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitystä yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa todetaan, että esteettömyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että vammaiset ihmiset voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla.

Saavutettavuuden ja esteettömyyden saavuttamisessa on pohjimmiltaan kyse tahtotilasta. Esteettömyyden ja saavutettavuuden ratkaisut ovat usein yksinkertaisia, mutta niillä voidaan mahdollistaa vammaisten ihmisten opiskelua ja koulunkäyntiä merkityksellisillä tavoilla.

Esteettömyyden ja saavutettavuuden kysymyksissä on erittäin tärkeää käydä vuoropuhelua vammaisten ihmisten ja heidän lähipiirinsä kanssa, sillä juuri heillä on paras ymmärrys, missä esteettömyys tai saavutettavuus ei toteudu. Vammaisjärjestöt auttavat mielellään ratkaisujen löytämisessä.  

Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus digitaalisessa ympäristössä

Vammaisfoorumi muistuttaa saavutettavuuden merkityksestä kaikissa digitaalisissa palveluissa ja uudessa teknologiassa. Ellei näiden saavutettavuutta varmisteta, näkövammaiset ihmiset jäävät ulkopuolelle, mikäli digitaaliset järjestelmät eivät toimi näkövammaisten käyttämien apuvälineiden (kuten ruudunlukuohjelma) kanssa.

Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen on otettava keskiöön palveluita digitalisoitaessa. Digitaaliset palvelut tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ne ovat yhdenvertaisesti saavutettavia kaikille. On huomattava, että digitaalisten palvelujen käyttäjät voivat olla kyseisen palvelun asiakkaita, palvelua käyttävien lasten huoltajia tai palvelun työntekijöitä.

Yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa

Vammaisfoorumi pitää yhdenvertaisuuden kannalta tärkeänä vammaisen oppilaan ja opiskelijan sekä tarvittaessa hänen perheensä oman asiantuntijuuden kunnioittamista ja kuulemista. Myös vammaisjärjestöillä on asiantuntijuutta eri tavoin vammaisten ihmisten koulutuskysymyksistä. Vammaisfoorumi muistuttaa, että vammaisjärjestöt toimivat yhdenvertaisuuden puolesta ja vammaisjärjestöjen osaamista hyödyntämällä koulutusjärjestelmä pystyisi etsimään tapoja edistää yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus

Voimassa olevan yhdenvertaisuuslain toimivuudesta ja puutteista on kertynyt tietoa. Lain osittaisuudistus on käynnissä oikeusministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Parhaillaan on menossa hallituksen esityksen luonnoksen lausuntokierros.

On välttämätöntä, että käynnissä olevassa osittaisuudistuksessa toteutetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan syrjinnän uhrin pääsyä oikeuksiinsa. Toimiva valvonta edellyttää myös sitä, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla on riittävät resurssit vastata kasvavaan yhteydenottojen määrään sekä toimia aloitteellisesti syrjivien rakenteiden purkamiseksi. Vammaisfoorumi huomauttaa, että yhdenvertaisuusvaltuutetun tosiasiallisesti riittävien resurssien takaaminen on välttämätöntä.

Yhdenvertaisuusvaikutusten ja vammaisvaikutusten arviointi

Yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin laatua on tärkeää seurata eduskunnan valiokuntatyössä. Vammaisfoorumi yhtyy suositukseen, jonka mukaan yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi tulee tehdä lainvalmistelussa osana perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia aina, kun on kysymys olennaisista vaikutuksista. 

Vammaisfoorumi muistuttaa, että yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin ohella on välttämätöntä tehdä huolellinen vammaisvaikutusten (VAVA) arviointi.

Vammaisfoorumi on nostanut vammaisvaikutusten arvioinnin esiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan käsitellessä kevätistuntokaudella 2021 omana asianaan säädösehdotusten vaikutusarviointeja (Vaikutusarviointi ja sen kehittämistarpeet suomalaisessa lainvalmistelussa, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2020). Lisäksi Vammaisfoorumi on nostanut vammaisvaikutusten arvioinnin esille syyskuussa 2021 valtioneuvostolle jättämässään lainsäädännön jälkiarviointien kehittämistä valtioneuvostossa koskevassa lausunnossa sekä huhtikuussa 2022 oikeusministeriölle jättämässään uudistettavan lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen luonnosta koskevassa lausunnossa.                   

Vammaisfoorumi katsoo, että vammaisten ihmisten oikeuksien vaikutusten arviointi pitää tehdä kaikissa niissä lainvalmisteluissa, joilla on vaikutuksia vammaisten ihmisten elämään. Vammaispolitiikka ei tyhjenny sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan kattaa kaikki eri elämän alat ihmisen elinkaarimallin mukaisesti. Näin ollen sillä on merkittävää kosketuspintaa myös sivistysvaliokunnan toimialan kanssa.

Yhdenvertaisuuden perusteella vammaisvaikutusten arviointi tulee tehdä kuten lapsivaikutusten arviointi (LAVA) osana lainsäädännön valmistelua, koska vammaiset ihmiset ovat lasten ohella muita haavoittuvammassa asemassa yhteiskunnassa eikä heidän ääntään kuulla.

Vammaisfoorumin mielestä vahvana ja perusteltuna kehittämissuosituksena vammaisvaikutusten arviointi olisi uusi työkalu ja menetelmä, jonka valmistelussa tulee vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt osallistaa mukaan. Vammaisilla ihmisillä on kokemusasiantuntijuutta ja vammaisjärjestöillä vuosikymmenten vankka kokemus vammaisten ihmisten oikeuksien valvonnasta sekä tietoa lakipykälien takaa alueellisista ja paikallisista viranomaiskäytännöistä sekä lain soveltamisohjeista. Tätä kautta eri lakeihin saadaan tietoa laadullisista vaikutuksista eli esimerkinomaisia kuvauksia siitä, onko olemassa olevassa sääntelyssä jotakin parannettavaa ja onko laki toiminut käytännössä.

Vammaisvaikutusten arvioinnin keskeisiä haasteita ovat ainakin se, ettei niiden arvioimisen tarvetta usein tunnisteta, vaan niitä arvioidaan monesti vain yhtenä kapeana osa-alueena esimerkiksi osana lapsivaikutusten tai yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Lisäksi näiden vaikutusten arviointia vaikeuttaa merkittävästi vammaisia ihmisiä koskevien asioiden tietopohjan ohuus, yksiulotteisuus, ja systemaattisen tiedonkeruun puute.

Vammaisvaikutusten arviointi systemaattisesti tehtynä on mitä parhainta ennakoivaa oikeusturvaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien ja oikeustilan vaikutusten arvioinnissa. Vammaisfoorumi katsoo, että vammaisvaikutusten arvioinnista olisi hyvä saada normaalimenettely siten, että se tehtäisiin aina ja vähintäänkin silloin, kun lailla on havaittavissa vähintäänkin merkityksellisiä vaikutuksia vammaisten ihmisten oikeustilaan. Oikeanlaista kuvaa vammaisten ihmisten oikeustilasta ei välttämättä ole käytettävissä lainvalmistelun pohjaksi.

Vaikutusten arviointiin liittyy myös vammaisia ihmisiä koskeva tilastotiedon puute. YK:n vammaissopimuksen artikla 31 edellyttää asianmukaisen vammaisuuteen liittyvän tilasto- ja tutkimustiedon kokoamista ja ylläpitämistä.

Lisätietoja

Vammaisfoorumin puheenjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko (at) nkl.fi

Vammaisfoorumi ry

Sari Kokko                                              Anni Kyröläinen
puheenjohtaja                                        pääsihteeri