Vammaisfoorumi
Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Lausunto vammaisalan ammattitutkinnon perusteista 14.1. 2021

Takaisin Lausunnot -listaukseen

Lausunto vammaisalan ammattitutkinnon perusteista 14.1. 2021

Vammaisfoorumi ry kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua näkemyksensä vammaisalan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta. Lausuntokierroksella oleva luonnos tutkinnon perusteiksi koskee opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella tutkintorakenteeseen lisättyä vammaisalan ammattitutkintoa, joka astuu voimaan 1.8.2021. Samassa yhteydessä tutkintorakenteesta poistuu kehitysvamma-alan ammattitutkinto ja henkilökohtaisen avun osaamisala siirtyy puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnosta vammaisalan ammattitutkintoon.

Tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä

Vammaisfoorumi kannattaa henkilökohtaisen avun osaamisalan siirtämistä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinnosta vammaisalan ammattitutkintoon. Vammaistyöhön tarvitaan lisää ammattilaisia, ja alan koulutuksen vetovoimaisuus on tärkeä osaavan työvoiman saamista edistävä tekijä. Tutkinnon perusteissa on otettu monilta osin hyvin huomioon työelämä ja sen tarpeet. On kuitenkin huomattava, että työmarkkinoilla vallitsee henkilökohtaisen avun kohtaanto-ongelma, joka aiheuttaa rekrytointivaikeuksia. Tämä aiheutuu muun muassa siitä, ettei henkilökohtaisen avustajan työ ole yleisesti tunnettua.

Opiskelijan on tärkeää muistaa, että työelämän tilanteet ja tehtävät eivät ole identtisiä opinnoissa opitun kanssa. Vammaisissa ihmisissä on hyvin erilaisia ihmisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun käyttäjän elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet ovat ne, joiden on oltava etusijalla, kun henkilökohtainen avustaja tekee työtään. Lisäksi on varmistettava, että henkilökohtainen avustaja ymmärtää työnantajamallissa työnantajuuden ja muissa toteutustavoissa työnjohtajuuden olevan vammaisella ihmisellä itsellään. Vammainen ihminen tulee nähdä subjektina, joka ohjaa henkilökohtaista apua oman elämänsä, omien valintojensa ja itsenäisen elämän avuksi.

Tutkinnon muodostumisesta

Vammaisfoorumi pitää hyvänä, että henkilökohtaisen avun tutkinto siirtyy tutkintorakenteessa osaksi esitettävää kokoavaa vammaisalan tutkintoa. KEHITYSVAMMA-ALAN osaamisalassa (150 osp, vammaisalan ohjaaja) tutkinnon pakolliset ja valinnaiset osat ovat varsin hyvin tasapainossa. Sen sijaan henkilökohtaisen avun osaamisalassa (150 osp, henkilökohtainen avustaja) lähes koko valinnaisten opintojen osuus on suoraan kehitysvamma-alan osaamisalasta. Henkilökohtaisen avun osaamisalan pakolliset tutkinnon osat ovat varsin hyvät, mutta niiden painoarvo koko tutkinnossa on liian vähäinen. Ammattitutkinnossa on aiheellista nostaa yksityiskohtaisemmin esiin vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun tarkoitus, sisältö, tavoitteet ja näihin liittyvät ammatti-identiteettiin sisältyvät toimintatavat. On perusteltua tarkastella uudelleen henkilökohtaisen avun osaamisalan valinnaisia tutkinnon osia. Tämä on jokaisen osapuolen etu.

Tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat)

Luku 2.1 Ammatillinen toiminta kehitysvamma-alalla, 45 osp

Ammatillista toimintaa kehitysvamma-alalla koskevissa sisällöissä on joitain ongelmallisia viittauksia lainsäädäntöön. Näitä ovat: työntekijän tulee toimia muunkin soveltuvan kuin vain ”keskeisen” lainsäädännön mukaisesti sekä rajoitustoimenpiteiden käytön osalta tulisi korostaa vahvemmin niiden käyttämistä vain viimesijaisesti tiukkojen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Lisäksi sisällöissä on kirjaus asiakkaan tukemisesta antamaan palautetta ja palautteen huomioimisesta. Kyseinen kohta on otsikoitu Opiskelija ohjaa asiakasta arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta. Otsikko ei kuvaa asiaa kovinkaan hyvin, ei ainakaan asiakkaan näkökulmasta. Tämän vuoksi Vammaisfoorumi esittää otsikon muuttamista paremmin sisältöä ja tarkoitusta kuvaavaksi. Kohdan sisältö on asianmukainen.

Kehitysvamma-alan ammattilaisen ei tule vain ohjata esimerkiksi järjestöjen palveluiden piiriin. Tämä kirjaus on useammassa kohdassa hyväksytyn suorituksen kriteereissä. Ammattilaisen tulee myös tosiasiassa mahdollistaa näiden erilaisten palvelujen käyttäminen ja niissä toimiminen.

Luku 2.2 Toimintakyvyn ja oppimisen tukeminen, 45 osp

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija osaa arvioida vammaisen henkilön kykyä toimia. Kirjauksessa jää epäselväksi, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien tehtävänä ei ole arvioida vammaisen henkilökohtaisen avun käyttäjän kykyä toimia eri tilanteissa.

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija ottaa huomioon motoriset taidot, aistivammat ja autismikirjon häiriöt. Hyväksytyn suorituksen kriteereissä on kirjaus, että opiskelija käyttää yksilöllisesti kuulovammaisen, aistimonivammaisen ja näkövammaisen henkilön opastuksen menetelmiä. Vammaisfoorumi muistuttaa, että koulutuksen toteutuksessa on hyvä käyttää vammaisjärjestöissä olevaa tiettyyn vammaryhmään liittyvää asiantuntemusta.

On hyvä, että perusasiat eri vammoista ja sairauksista ovat tiedossa. On kuitenkin huomattava, että jokaisen vammaisen ihmisen elämäntilanne, arki ja yksilölliset tarpeet ovat erilaisia. Lisäksi on muistettava, että jokainen vamma on erilainen ja sen myötä myös avun tarve on erilaista. Yleistyksiä ei tule tehdä sen perusteella, että tietää vammaisella ihmisellä olevan esimerkiksi liikuntavamman tai näkövamman.

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija toimii asiakassuunnitelmien mukaisesti. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on muun muassa maininta, että opiskelija dokumentoi ja kirjaa tekemiänsä havaintoja asiakaslähtöisesti. Vammaisfoorumi muistuttaa henkilökohtaisten avustajien vaitiolovelvollisuudesta ja siitä, ettei heillä ole oikeutta raportoida työstään ulkopuolisille tahoille.

Luku 2.3 Vuorovaikutus ja kommunikointi, 45 osp

Tutkinnon osa on sijoitettu henkilökohtaisen avun osaamisalassa valinnaisiin opintoihin. Vammaisissa henkilökohtaisen avun käyttäjissä on ihmisiä, jotka kommunikoivat muutoin kuin puheen avulla. Ilman sujuvaa vuorovaikutusta vammainen ihminen ei tällöin välttämättä tule ymmärretyksi.

Tutkinnon osan tulisi sisältää tietoa puhuttujen ja viitottujen kielten (viittomakielten) merkityksestä, niiden välisistä yhtäläisyyksistä ja eroista sekä suhteesta puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikointikeinoihin (kuten tukiviittomiin). Mikäli tämä on jo osa ammattitaitovaatimuksia ja hyväksytyn suorituksen kriteerejä, sen tulisi näkyä myös arvioinnissa ja olla esitetty nykyistä selkeämmin.

Lisäksi tutkinnon osassa on hyvä ohjata ja konkreettisesti tukea yleisesti käytettävissä olevien sovellusten ja välineiden avulla yhteydenpitoa esimerkiksi läheisten kanssa.

Luku 2.4 Sosiokulttuurinen työ, 15 osp

Kaikki vammaiset ihmiset eivät ole ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kulttuurista ja taiteesta. Tämän osa-alueen suorittaminen ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa kulttuuri ja taide tulevat osaksi henkilökohtaisen avun käyttäjän elämää ja arkea vastoin hänen omaa tahtoaan.  Tämä ei myöskään saa johtaa tilanteeseen, jossa henkilökohtainen avustaja ryhtyy esimerkiksi käyttämään työssään sosiokulttuurisia menetelmiä.

Tutkinnon osassa olisi hyvä painottaa vahvemmin sosiaalisen puolen (sosiaalisten taitojen, yhteisöön kuulumisen ja oman toimijuuden) edistämistä, jotta se ei ole vain kulttuuripalveluihin osallistumisen edistämistä. Tämä on tärkeää etenkin kehitysvamma-alan osaamisalaa suorittavien opiskelijoiden kohdalla.

Tutkinnon osassa on kirjaus sosiokulttuurisen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta taloudelliset näkökohdat huomioiden. Vammaisfoorumi esittää, että kohtaa tarkennetaan siten, että kirjaus koskee nimenomaan asiakkaan tai henkilökohtaisen avun käyttäjän taloudellisen tilanteen huomioimista. Nyt kirjauksen voi ymmärtää myös siten, että se tarkoittaa esimerkiksi kehitysvamma-alan osaamisalassa työnantajalle mahdollisesti aiheutuvien kustannusten minimointia. Tämäkin seikka on oleellinen etenkin kehitysvamma-alan osaamisalassa.

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija edistää saavutettavuutta ja toimii turvallisesti. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on mainittu muun muassa, että opiskelija huolehtii kulttuuri- ja taidetoiminnan saavutettavuudesta, kuten esteettömästä tiedotuksesta, fyysisen ympäristön esteettömyydestä, esityksen ja näyttelyn saavutettavuudesta sekä saavutettavuudesta eri aistien avulla. Saavutettavuus ja esteettömyys ovat tärkeitä myös muualla kuin kulttuurissa ja taiteessa. Vammaisfoorumi huomauttaa, että viestinnän ja tiedottamisen kohdalla käytetään useimmiten termiä saavutettava, jolloin tässä hyväksytyn suorituksen kriteerissä tulisi olla kirjaus saavutettavasta tiedottamisesta.

Luku 2.5 Yhteistyö perheen ja läheisten kanssa, 15 osp

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija tukee vammaisen lapsen ja nuoren kasvua yhdessä läheisten kanssa. Hyväksytyn suorituksen kriteereissä ei näy riittävästi vammaisen nuoren itsenäistyminen ja oman elämän haltuun ottaminen.

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija tiedostaa moniammatillisen työn merkityksen ja toimii alan palveluverkostoissa. Hyväksytyn suorituksen kriteereissä on kirjaus, että opiskelija huomioi työssään, että vammainen henkilö ja hänen perheensä sekä läheisensä ovat moniammatillisen työryhmän jäseniä. Tässä jää epäselväksi, mitä kirjaus tarkoittaa. Moniammatillisella työryhmällä tarkoitetaan pääsääntöisesti ammattihenkilöiden muodostamia työryhmiä.

Luku 2.6 Henkilökohtainen avustaminen, 45 osp

Ammattitaitovaatimuksissa todetaan, että opiskelija avustaa fyysisissä toimissa. Fyysisissä toimissa avustamisessa on hyväksytyn suorituksen kriteerinä muun muassa avustaa turvallisesti liikkumisessa. Vammaisfoorumi muistuttaa, että tämä tarkoittaa eri tavoin vammaisten ihmisten kohdalla eri asioita. Henkilökohtaisen avun käyttäjällä voi olla myös opaskoira tai avustajakoira, jonka kanssa toimimisen hallitseminen on tärkeä henkilökohtaisen avustajan työtaito. Tätä ei ole lainkaan otettu huomioon tutkinnon perusteissa.

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija avustaa tuetussa päätöksenteossa. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on muun muassa, että opiskelija käyttää sujuvasti tuetun päätöksenteon työvälineitä. Epäselväksi jää, mitä nämä tuetun päätöksenteon työvälineet ovat. Suomessa näitä työvälineitä on kehitetty vielä hyvin vähän.

Lisäksi näyttää, että tutkinnon perusteissa menevät sekaisin epävirallinen” päätöksenteossa tukeminen ja tuettu päätöksenteko (palveluna ja osana palvelujärjestelmää). Näiden tarkentaminen on aiheellista.

Tuetussa päätöksenteossa avustaminen on kirjattu henkilökohtaisen avun osaamisalaan, mutta kehitysvamma-alan osaamisalassa niitä on vain lyhyt maininta. On perusteltua, että tuetussa päätöksenteossa avustaminen on ammattitaitovaatimuksena myös kehitysvamma-alan osaamisalassa. Se on huomattavasti oleellisempi asia kehitysvamma-alan osaamisalassa kuin henkilökohtaisen avun osaamisalassa.

Henkilökohtaisen avun osaamisalassa tulisi ottaa huomioon myös tilanteet, joissa henkilökohtaisen avun käyttäjä on lapsi tai nuori.

Luku 2.7 Henkilökohtaisen avun järjestelmässä toimiminen, 35 osp

Ammattitaitovaatimuksena on, että opiskelija toimii ammatillisesti ja kehittää omaa toimintaansa. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on muun muassa se, että opiskelija noudattaa henkilökohtaisen avustajan ammattiin liittyviä yksityisyyden suojan vaatimuksia. Vammaisfoorumi muistuttaa tietosuojan ja vaitiolovelvollisuuden vaatimuksesta ja tämän vaatimuksen ymmärtämisestä. Vaitiolovelvollisuus työssään näkemästään, kuulemastaan tai lukemastaan on oleellinen osa henkilökohtaisen avustajan työhön liittyviä seikkoja.

Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on myös se, että opiskelija raportoi työstään hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisesti. Vammaisfoorumi muistuttaa, että vammaisten ihmisten henkilökohtaiset avustajat eivät ole raportointivelvollisia mihinkään suuntaan työstään, jota tekevät.

Ammattitaitovaatimuksissa on kirjaus, että opiskelija toimii vuorovaikutustilanteissa. Hyväksytyn suorituksen kriteerinä on, että opiskelija viestii suullisesti suomen, ruotsin tai saamen kielellä ja tarvittaessa yhdellä vieraalla kielellä. Tässä jää epäselväksi, mikä on viittomakielisen kuuron mahdollisuus suorittaa tämä tutkinnon osa. Tavoitteena voi olla toimia henkilökohtaisena avustajana viittomakieliselle kuurolle, jolla on henkilökohtaisen avun tarve jonkin muun kuin kuulovamman vuoksi. Sen vuoksi listaan on perusteltua lisätä viittomakieli.

Vammaisfoorumi ry

Sari Kokko                                              Tarja Parviainen

puheenjohtaja                                        varapuheenjohtaja

Skip to content